Opetusministeri kirjoittaa Opettaja-lehdessä

Seuraava artikkeli on julkaistu Opettaja-lehdessä.

Lyhytnäköistä säästää opetuksesta (Opettaja-lehti)

Henna Virkkunen henna.virkkunen@minedu.fi

Kuntatalouden kiristyessä moni kunta hakee kustannussäästöjä opetuksesta. Tämä on hyvin lyhytnäköistä. Muutaman vuoden talouskurimus, oletettua heikompi verotulojen kertymä, on kunnan mittakaavassa kuitenkin vain lyhytaikainen jakso.
Mutta lapsen elämässä vuosi on pitkä aika. Ja tiedämme, että tuolla ajalla voi olla ratkaiseva merkitys koko loppuelämän kannalta.

Edes näinä taloudellisesti vaikeina aikoina maan hallitus ei halua tinkiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Hallitusohjelman kirjaus siitä, että ikäluokkien pienenemisestä johtuva laskennallinen säästö ohjataan takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen, pitää edelleen kutinsa.

Ensi vuonna opetusministeriö ohjaa yli 62 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun parantamiseen Pop-ohjelman kautta. Myös taiteen perusopetuksen, joustavan perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan resursseja lisätään.

Pop-ohjelmalla on jo kahtena vuonna rahoitettu oppilaan ohjauksen ja erityisopetuksen kehittämistä sekä tuettu koulujen kielivalintojen monipuolistamista. Erityisen hyvin paikkansa on löytänyt koulujen kerhotoiminnan tuki, jonka ansiosta kouluissa on käynnistynyt yli 5 000 uutta kerhoa. Tätä toimintaa halutaan edelleen vahvistaa. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Tärkeintä on varmistaa, että jokaisella opettajalla olisi nykyistä enemmän aikaa oppilaille, ja mahdollisuus myös päivittää omaa osaamistaan. Työnantajasta riippuen opettajien mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen ovat voineet olla hyvinkin eriarvoiset
Opetusministeriön rahoituksella käynnistämmekin ensi vuonna Osaava-ohjelman, jossa tavoitteena on mahdollistaa täydennyskoulutus 32 000 opettajalle. Painopiste on erityisesti niissä opettajissa, jotka eivät ole voineet viime vuosina osallistua koulutuksiin.
Jatkamme myös opetusryhmien pienentämiseen suunnattua rahoitusta. Kuten alan ammattilaiset hyvin muistavat, tänä vuonna tarkoitukseen ohjattiin 16 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksissa. Epäilyksistä huolimatta raha näyttää löytäneen tiensä luokkahuoneisiin; opetusministeriön kunnille tekemän kyselyn perusteella 82 prosenttia kunnista todella käytti ryhmäkokorahan kokonaan tai osittain siihen varattuun tarkoitukseen.

Kunnat ilmoittivat käyttäneensä rahaa yleisimmin jakotunteihin ja ryhmien pienentämiseen, sekä jonkin verran erityisopetukseen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on sama vaikutus: oppilaat voivat opiskella pienemmissä ryhmissä.
Erinomaista on myös se, että kyselyssä moni kunta ilmoitti luopuneensa ryhmien suurennusaikeista. Tässä asiasta käydyllä julkisella keskustelulla on varmasti ollut suuri vaikutus.

Ensi vuodeksi ryhmäkokorahoitus nousee 30 miljoonaan euroon. Valtionosuusuudistuksesta johtuen rahoitus on tarkoitus suunnata haun perusteella. Tällöin voidaan varmistaa, että se ohjautuu varmasti luokkahuoneisiin lasten ja opetuksen hyväksi.
On selvää, ettei perusopetuksen laadun parantaminen voi jatkossa perustua pelkkään projektirahoitukseen. Tällä hallituskaudella toteutetuilla Pop-hankkeilla on voitu kehittää uusia toimintamalleja, jotka on tavoitteena tulevien laatukriteereiden kautta jalkauttaa koko perusopetuksen kenttään. Tärkein tehtävä on varmistaa, että jatkossakin joka puolella Suomea, kaikissa kouluissa on hyvä oppia ja opettaa.

Kirjoittaja on opetusministeri