Lasten kasvattaminen sosiaalisiksi olisi Suomessakin tärkeää, kirjoittaa Tia
Kotkas tänään Hesarissa (Mielipide). Kotkas kertoo, miten tanskalaisissa
kouluissa lapsen hyvinvointi on koko perheen, päiväkodin tai koulun ja kaikkien
vanhempien yhteinen projekti. Tanskalainen lapsi kutsuu syntymäpäiväjuhliinsa koko luokan tai ainakin kaikki tytöt tai pojat. Iltapäivähoitoa on koululla neljännen luokan loppuun asti ja maan tapa on, että luokan vanhemmat järjestävät aktiivisesti
vapaamuotoisia tapaamisia. Autin mukaan tanskalaislapset viihtyvät koulussa - toisin kuin suomalaiset, jotka Pisa-menestyksestä huolimatta potevat viihtymättömyyttä.
Olisiko meillä Suomessa tästä jotain oppimista? Miltähän tuntuu olla luokalla se lapsi, jota kukaan ei koskaan kutsu juhliinsa? Entä millaisen mallin tämä antaa yhtesisöllisyyden merkityksestä ja kaikkien huomioimisesta niille, jotka tulevat kutsutuiksi? Puhumme lapsille siitä, miten jokainen on tärkeä, mutta teot kertovat päinvastaista.
Tässä helposti toteutettava idea mille tahansa luokkatoimikunnalle tai vanhempainyhdistykselle yhteisöllisyyden vahvistamiseksi kouluyhteisössä: päätetään yhdessä, että synttärijuhliin kutsutaan jatkossa koko luokka tai kaikki tytöt tai pojat. Huolehditaan, ettei kenekään syrjäytymiskierre ala ainakaan synttäreistä!
Susanna Lehti
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti