KoKo jätti valtuustolle esityksensä

KoKoEspoo ry jätti Espoon kaupunginvaltuustolle 9.11. seuraavan aloitteen:


KoKoEspoo ry peräänkuuluttaa harkintaa koulusäätöjen kohdenta­miseen ja pyytää kaupunginvaltuustoa ryhtymään toimiin Espoon kouluolojen vakauttamiseksi


Säästöjen kohdistaminen vaatii harkintaa

Tällä hetkellä kouluilla on sijais- ja hankintakiellot sekä rajoituksia tu­kiopetuksen ja kerhotoiminnan järjestämiseen. Koulut ovat saaneet pal­kata opettajille sijaiset, jos ovat tehneet 1 %:n leikkaukset tuntikehyk­seen. Tuntikehysleikkaus on jouduttu kohdistamaan tukiopetukseen, jonka antaminen on kunnan lakisääteinen velvollisuus. Avustajille ei edelleen­kään saada sijaisia. Avustajaa välttämättä tarvitsevalla lapsella on siihen subjektiivinen oikeus.

Näiden toimenpiteiden lisäksi suunnitellaan uusia säästötoimia vuodelle 2010. Tällä hetkellä suunnitelmissa on 3 %:n säästöt. Tällainen leikkaus palkkamenoihin kohdistettuna aiheuttaisi merkittäviä heikennyksiä ope­tukseen.


Asiantuntijoiden kuunteleminen on välttämätöntä

KoKoEspoo ry ei vastusta kuntatalouden romahtamisen estämiseksi vält­tämättömiä säästöjä. Sen sijaan yhdistys peräänkuuluttaa vakavaa har­kintaa säästökohteiden valintaan. Lastenpsykiatrian-, opetuksen-, ja las­tensuojelun asiantuntijoita sekä rehtoreita on kuunneltava kun kohteita etsitään.

Säästökohteet on määriteltävä siten, etteivät lasten ja nuorten oppimisen, terveen kasvun ja kehityksen edellytykset vaurioidu lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä. Erityisesti tulee huolehtia niistä oppilaista, jotka jo nyt ovat putoamisvaarassa tai selviävät opetuksessa vain rimaa hi­poen.

Jakotunnit, opetusryhmien koko, perusasioiden hyvä oppiminen, oikeus tukiopetukseen, avustajapalvelut sekä toimiva oppilashuolto ovat koulun pidon kovaa ydintä, jonka on oltava kunnossa kaikissa oloissa. Sen sijaan Espoon lakisääteistä suurempaa opetustuntimäärää voitaisiin karsia ja turvata määrän sijasta laatua. Myös retkistä ja valinnaisaineista voitaisiin karsia kenenkään joutumatta välittömään syrjäytymisvaaraan.

Opetuksen kustannusten jatkuvan kasvun hillitsemiseksi tulee miettiä, mikä tavassamme järjestää yleisopetuksen opetusta saa aikaan oppilaiden yhä lisääntyvää tuen tarvetta. Tämä kehitys voidaan nähdä erityisopetuk­sen tarpeen kasvussa, jolle ei näyt päätepistettä. Erityisluokkaopetus on kallein mahdollinen tapa auttaa tuen tarpeessa olevia oppilaita. Yleisope­tusta on kehitettävä siten, että se vastaa oppilaiden tarpeita.


Vaihtoehtoisia säästökohteita on olemassa

KoKoEspoo peräänkuuluttaa laskelmia vaihtoehtoisista säästökohteista lasten peruspalvelussa säästämisen sijaan. On harkittava, löytyisikö mu­seotoiminnasta, teatterista tai kilpaurheilusta säästökohteita. Kun moni espoolainen yksityisellä sektorilla työskentelevä on joutunut tai joutuu lä­hitulevaisuudessa lomauttamaan itsensä ja muita, kuuluu kysymys ovatko kuntatyöntekijät päättäjien erityisessä suojeluksessa tässä suhteessa? Mitä säästettäisiin, jos sivistystoimi lomauttaisi, johto esimerkkinä toi­mien, kaikki muut paitsi välittömässä asiakastyössä olevat työntekijänsä esimerkiksi yhdeksi päiväksi joka viikko?


Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluiksi

Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluksi tässä lasten tulevaisuuden kannalta tärkeässä asiassa. Strategiassaan kaupunki linjaa, että kumppanuudella tarkoitetaan Espoossa asiakkaiden osallistumista palvelun suunnitteluun ja toteutuksen tasaveroisena kumppanina. Kumppanuutta ja kaikkia osapuo­lia todella tarvitaan nyt, kun tilanne on kriittinen. Vanhemmilla on kor­vaamatonta tietoa opetuksen muutosten vaikutuksista lapsiin ja tätä tietoa on päättäjien pystyttävä ottamaan vastaan.


Vastuu säästöjen toteuttamisesta ei kuulu rehtorille

Suunnitelmissa on siirtää koulut kokonaisbudjetointiin, jossa rehtori päät­tää koulussaan määrärahojen kohdentamisesta. Tällä hetkellä käytössä oleva ohjausväline, tuntikehys, poistuisi. Siirtyminen tapahtuisi ilman että pilotoinnin tuloksia on ehditty arvioida, rehtoreita ja muuta henkilökuntaa kouluttaa ja järjestelmät saattaa vastaamaan uusia vaatimuksia.

Koulukohtainen budjetointi on juuri nyt toteutettuna tapa siirtää vastuu säästöjen kohdentamisesta yksittäisille rehtoreille. Rehtorit joutuisivat nämä raskaat ja vaativat päätökset koulujen sisällä ja koko toimialan kattava kokonaisarvio mahdollisista säästökohteista jäisi tekemättä. Näin toteutettuna poliittinen vastuu säästöjen kohdentamisesta hämärtyy ja päätösten aiheuttama kritiikki tulee kohdistumaan kouluihin ja heikentä­mään kodin ja koulun yhteistyön ilmapiiriä. Tämä ei ole vastuunalaista tai pitkäjänteistä politiikkaa.


Espoolaiset päättäjät ovat epäonnistuneet vakaiden olosuhteiden luomisessa

Meneillään olevat säästöt eivät ole poikkeus, vaan Espoossa on haluttu säästää opetuksesta myös hyvinä vuosina. Monet vanhempainyhdistysak­tiivit ovat osallistuneet vastustamistalkoisiin lähes joka syksy jo kymme­nen vuoden ajan.

Päättäjät ovat epäonnistuneet vakaiden ja ennakoitavien olojen luomi­sessa kouluille. Koulut eivät saa työrauhaa opetukseen keskittymiseen ja kehittämistyöhön. Perheet eivät saa kasvatustyölleen tukea siten, kuin opetussuunnitelman perusteissa on määrätty vaan koulusäätöillä uhkailu ja tempoileva politiikka verottaa perheiden voimavaroja.

Toimintamallin, jossa päättäjät ja virkamiesjohto joko syksy uhkaavat koulua säästöillä on loputtava. Tilanteen, jossa vanhempien on joka syksy kerrottava päättäjille, miksi opetuksesta ei saa leikata ja muistutettava syrjäytymisvaarassa olevista lapsista, sekä muista opetuksen järjestäjän velvollisuuksista, on päätyttävä.

Espooseen on saatava pitkäjänteinen sopimus siitä, miten opetusta hoi­detaan ja kehitetään vastaisuudessa. Nykyinen järjestelmä ei ole kenen­kään, ei varsinkaan lapsen etu. KoKoEspoo ry pyytää edellä mainituin pe­rustein kaupunginhallitusta ryhtymään toimeen Espoon kouluolojen va­kauttamiseksi.

Kunnioittavasti

KoKoEspoo ry

Kutsu mielenosoitukseen

Mielenosoitus kohtuuttomia
koulusäästöjä vastaan

Espoon valtuustotalolla, Espoonkatu 5

ma 9.11.2009 klo 16.30 alkaen

Tulettehan mukaan!

Kukin yhdistys pyrkii saamaan paikalle 9.11. klo 16.30 mahdollisimman paljon väkeä, jotta saamme äänemme tehokkaasti kuuluviin. Valtuustotalolla ovat silloin kaikki Espoon päättäjät valtuustoryhmien kokouksissa, ja budjetin laatiminen aloitetaan heti sen jälkeen.

Paneelitilaisuus koulusäästöistä 5.11

Paneelitilaisuus koulusäästöistä
to 5.11.2009 klo 18.30

Tule kuulemaan päättäjien vastauksia säästöjen kohdentamiseen
Paikka: Tapiolan koulun auditorio, Opintie 1, Espoo.

Tilaisuudessa alustavat otsikolla "Koulusäästöjen kova hinta"
• Mankkaan koulu, rehtori Lasse Utti
• lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Terhi Aalto-Setälä, HUS

Kysymyksiinne on kutsuttu vastaamaan suurimpien valtuustoryhmien edustajat sekä
• opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi
• sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä

Tule ja vaikuta, millainen lapsesi koulu ensi vuonna on!

Järjestäjä: Espoon koulujen johtokuntien verkosto

Lisätietoja:
Outi Suortti, puheejohtaja, KoKoEspoo ry
www.niipperinmontessori.fi

Solantaus: Kuntapäättäjät, ovatko lapset oikea säästökohde (HS 5.10)

Lastenpsykiatri, tutkimusprofessori Tytti Solantaus kommentoi säästökohteita Hesarin artikkelissa (HS 5.10). Toivottavasti espoolaisvaltuutetut ovat lukeneet artikkelin. Juustohöyläsäästöjen kannattajan vastuu on kova ja seuraukset tiedossa.

Seuraavat lainaukset ovat artikkelista:

Kuntapäättäjiä varoitetaan säästämästä lasten ja nuorten kustannuksella, kuten 90-luvun laman aikana tehtiin. Tutkimusprofessori ja lastenpsykiatri Tytti Solantaus kehottaa kuntapäättäjiä miettimään tarkemmin, ovatko koulut säästöjen oikea kohde.

"Viime lama osoitti, että henkilöstösupistukset kouluissa lisäsivät koululaisten käytösongelmia", hän muistuttaa.

Nyt esimerkiksi Espoo kaavailee jopa 1990-luvun leikkauksia suurempaa siivua perusopetuksesta.

"Päättäjien on helppo vetäytyä vastuusta esittämällä vain leikkauksia budjettikehyksiin tarkemmin niitä kohdentamatta. Lapsista ja nuorista säästäminen on velan ottamista erittäin korkealla korolla", (Oulun lääninsivistysneuvos Petri) Kokkonen kritisoi.

Myös Solantaus arvostelee kuntapäättäjien asiantuntijuutta, kun on kyse koulutuksesta:
"Henkilö, joka käskee opettajia yhdistämään kaksi tai kolme koululuokkaa ja uskoo, ettei se vaikuta opetukseen ja oppimiseen, ei tunne opetustyötä eikä koulumaailmaa."

Solantauksen mukaan viime laman aikana iso virhe oli koulujen iltapäivä- ja harrastustoiminnan lopettaminen. Hän toivoo, että tätä virhettä ei toistettaisi.

"Lapset päätyivät hengailemaan pihoille ja kaduille ilman aikuisten ohjausta. Tyhjä iltapäivä on riski erityisesti varhaisnuorille ja murrosikäisille, jotka löytävät nopeasti päihteet ja näpistelemisen."

Solantaus muistuttaa, että olot koulussa, kotona ja päivähoidossa vaikuttavat olennaisesti lapsen kehitykseen.

"Viime laman aikana lapset ja nuoret kohtasivat henkilöstösupistusten myötä vähemmän aikuisia. Nekin aikuiset, joita he kohtasivat, olivat uupuneita ja ahdistuneita niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin."

Koko artikkeli löytyy täältä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4ji%C3%A4+varoitetaan+s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4m%C3%A4st%C3%A4+lasten+kustannuksella/1135249809695

KoKoEspoo varoittaa leikkauksten vaikutuksista ja järjestää kriisikokouksen

KoKoEspoo ry varoittaa perusopetuksen leikkausten vaikutuksista. Leikkausten pelätään vaikeuttavan erityisesti niiden lasten tilannetta, jotka tarvitsevat oppimiseensa tukea, mutta ne vaikuttavat kaikkien lasten oppimisen ja turvallisen koulupäivän toteutumiseen.

Tänä syksynä on jo vähennetty mm. avustajapalvelua, tukiopetusta ja kerhotoimintaa. Syksylle 2010 suunnitellut lisäleikkaukset vaurioittaisivat koulun toimintaa vakavasti ja edessä olisi siirtyminen aivan toisenlaiseen todellisuuteen.


KoKoEspoo kutsuu vanhempia kriisikokoukseen keskiviikkona 7.10.2009 klo 18.

Tilaisuus pidetään Eestinkallion koulussa, osoitteessa Viittakorpi 7. Sisäänkäynti A-ovesta.


KoKoEspoo ry:n puheenjohtaja Outi Suortti kommentoi koulusäästöjä TV-uusisissa. Lähetys on nähtävissä oheisen linkin takaa:

http://areena.yle.fi/ohjelma/Tv-uutiset+ja+s%C3%A4%C3%A4

HS 6.10: Rehtoreiden budjettivalta ei tuo kouluille lisää rahaa

Hesari ottaa koulujen kokonaisbudjetointiin tänään kantaa pääkirjoituksessaan.

"Espoon kaupunki aikoo siirtää ensi vuoden alusta lähtien opetuksen budjettivastuun kouluille, käytännössä koulujen rehtoreille. Tämä merkitsee sitä, että rehtori voi päättää jonkin verran siitä, miten koululle osoitettu rahapotti jaetaan.
Käytännössä rehtorin budjettivalta ja -vastuu jäävät suppeiksi. Opettajien palkat, kiinteistömenot, kouluruokailu ja kuljetukset nielevät koulukohtaisesta määrärahasta yli 90 prosenttia.

Suurimmassa osassa maata koulut päättävät jo nyt itsenäisesti, mitä kirjoja opetuksessa käytetään, millaisia värikyniä ja muita välineitä hankitaan ja millaista virkistystoimintaa oppilaille ja henkilökunnalle tarjotaan. Esimerkiksi kouluruokailuun rehtorit eivät voi puuttua, sillä kunnissa päätetään keskitetysti, ostetaanko ruoka ulkopuoliselta tuottajalta vai valmistetaanko omana työnä, useimmiten keskuskeittiöissä."

"Mikäli koulujen budjetit aiotaan siirtää rehtoreiden tehtäviksi, heidät pitää ensin kouluttaa riittävästi budjetin tekoon. Nykyiset rehtorit on koulutettu pedagogisiksi ja henkilöstön johtajiksi, ei taloushallinnon ammattilaisiksi.
Tärkeää on myös, että rehtorit voivat budjettia tehdessään saada tukea joltain taustayhteisöltä"

"Budjettityön siirtämisen rehtoreille pitää näkyä myös opetusviraston henkilöstön tarpeen vähenemisenä."

Artikkelin linjaukset vastaavat KoKoEspoo ry:n jo keväällä 2009 opetuslautakunnalle ja virkamiesjohtodolle esittämisä vaatimuksia.

Kokonaisbudjetointiin on siirryttävä hallitusti riittävän pilotoinnin kautta. Siirtymistä ei pidä ajoittaa ajankohtaan, jolloin koulutoimea uhkaavat suurimmat leikkaukset sitten öljykriisin. Leikkauskohteiden valintaa ei tule jättää yksittäisten rehtorien harteille vaan se on poliitikkojen tehtävä. Taloudellisen tiukkkuuden aikoina houkutus palkata halpoja epäpäteviä opettajia kalliimpien pätevien sijaan kasvaa. Tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Koko artikkeli on luettavissa linkin takaa. Voit myös osallistua keskusteluun:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rehtoreiden+budjettivalta+ei+tuo+kouluille+lis%C3%A4%C3%A4+rahaa/1135249831226

Koulusäästöadressiin kertynyt tuhat nimeä ennätysajassa

Johtokuntaverkoston koulusäästöjä vastustavaan adressiin on kertynyt ennätysajassa jo yli tuhat nimeä. Adrerssi löytyy siis täältä:

http://www.adressit.com/allekirjoitukset/opetustoimen_leikkaukset_espoo/start/650

Jollet vielä ole allekirjoittanut, niin hyvin ehtii.

Naapurikunnassa Vantaalla on lähietäisyydeltä saatavissa mallia siitä, mihin koulujen kurjistaminen johtaa. Eihän tehdä Espoossa samaa virhettä? Jos opettajia ja opetustunteja (eli yksinkertaistaen tuntikehystä) vähennetään, on selvää, että myös opetuksen laatu kärsii.

Poliitikkojen hyvistä toiveista huolimatta.

Adressi koulusäästöjä vastaan

Espoon alakoulujen johtokuntien verkosto on avannut adressin koulusäästöjä vastaan. Seuraavassa verkoston yhteyshenkilön saate ja linkki adressiin.


Hyvät koululaisten vanhemmat / espoolaiset !

Taloudellinen taantuma koettelee Espoosta kovalla kädellä ja kaupungin ensi vuoden budjettiin on luvassa mittava määrä leikkauksia. Yksi suunnitelluista leikkauskohteista on sivistystoimi, johon kohdistuisi tämän hetken tietojen mukaan 9 miljoonan euron leikkausvaatimus.

Espoon koulujen johtokunnat ovat huolestuneina seuranneet suunnitelmia perusopetukseen kohdistuvista leikkauksista. Näin mittavat leikkaukset ovat omiaan vaarantamaan perusopetuksen hyvätasoisen laadun Espoossa, johon kuntalaisina olemme tottuneet ja jota arvostamme. Esitetty leikkaustarve johtaisi väistämättä opettaja- ja avustajaresurssien vähenemiseen, ryhmäkokojen suurentamiseen, tarjottavan opetuksen laatuun ja määrään sekä vaarantaisi ravitsevan ja terveellisen kouluruoan laadun.

Olemme espoolaisten koulujen johtokuntien kanssa luoneet epävirallista verkostoa, jonka kautta olemme pyrkineet vaikuttamaan säästöpäätöksiin ja kertomaan niistä epäkohdista, joita näin mittavat säästöt koulutoimessa saisivat aikaan. Mielestämme kyse on arvovalinnasta, tarvittavat säästöt voidaan Espoossa toteuttaa myös muulla tavoin.

Toivon, että voisit tukea meitä tässä tavoitteessamme ja allekirjoittaa oheisen internetissä olevan adressin säästöjen kumoamiseksi. Annan mielelleäni lisätietoja asiaan liittyen.

Adressi löytyy oheisesat linkistä:

http://www.adressit.com/opetustoimen_leikkaukset_espoo

Ystävällisin terveisin,

Virpi Pasanen
Kantokasen koulun johtokunnan puheenjohtaja

Opetusministeri kirjoittaa Opettaja-lehdessä

Seuraava artikkeli on julkaistu Opettaja-lehdessä.

Lyhytnäköistä säästää opetuksesta (Opettaja-lehti)

Henna Virkkunen henna.virkkunen@minedu.fi

Kuntatalouden kiristyessä moni kunta hakee kustannussäästöjä opetuksesta. Tämä on hyvin lyhytnäköistä. Muutaman vuoden talouskurimus, oletettua heikompi verotulojen kertymä, on kunnan mittakaavassa kuitenkin vain lyhytaikainen jakso.
Mutta lapsen elämässä vuosi on pitkä aika. Ja tiedämme, että tuolla ajalla voi olla ratkaiseva merkitys koko loppuelämän kannalta.

Edes näinä taloudellisesti vaikeina aikoina maan hallitus ei halua tinkiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Hallitusohjelman kirjaus siitä, että ikäluokkien pienenemisestä johtuva laskennallinen säästö ohjataan takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen, pitää edelleen kutinsa.

Ensi vuonna opetusministeriö ohjaa yli 62 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun parantamiseen Pop-ohjelman kautta. Myös taiteen perusopetuksen, joustavan perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan resursseja lisätään.

Pop-ohjelmalla on jo kahtena vuonna rahoitettu oppilaan ohjauksen ja erityisopetuksen kehittämistä sekä tuettu koulujen kielivalintojen monipuolistamista. Erityisen hyvin paikkansa on löytänyt koulujen kerhotoiminnan tuki, jonka ansiosta kouluissa on käynnistynyt yli 5 000 uutta kerhoa. Tätä toimintaa halutaan edelleen vahvistaa. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Tärkeintä on varmistaa, että jokaisella opettajalla olisi nykyistä enemmän aikaa oppilaille, ja mahdollisuus myös päivittää omaa osaamistaan. Työnantajasta riippuen opettajien mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen ovat voineet olla hyvinkin eriarvoiset
Opetusministeriön rahoituksella käynnistämmekin ensi vuonna Osaava-ohjelman, jossa tavoitteena on mahdollistaa täydennyskoulutus 32 000 opettajalle. Painopiste on erityisesti niissä opettajissa, jotka eivät ole voineet viime vuosina osallistua koulutuksiin.
Jatkamme myös opetusryhmien pienentämiseen suunnattua rahoitusta. Kuten alan ammattilaiset hyvin muistavat, tänä vuonna tarkoitukseen ohjattiin 16 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksissa. Epäilyksistä huolimatta raha näyttää löytäneen tiensä luokkahuoneisiin; opetusministeriön kunnille tekemän kyselyn perusteella 82 prosenttia kunnista todella käytti ryhmäkokorahan kokonaan tai osittain siihen varattuun tarkoitukseen.

Kunnat ilmoittivat käyttäneensä rahaa yleisimmin jakotunteihin ja ryhmien pienentämiseen, sekä jonkin verran erityisopetukseen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on sama vaikutus: oppilaat voivat opiskella pienemmissä ryhmissä.
Erinomaista on myös se, että kyselyssä moni kunta ilmoitti luopuneensa ryhmien suurennusaikeista. Tässä asiasta käydyllä julkisella keskustelulla on varmasti ollut suuri vaikutus.

Ensi vuodeksi ryhmäkokorahoitus nousee 30 miljoonaan euroon. Valtionosuusuudistuksesta johtuen rahoitus on tarkoitus suunnata haun perusteella. Tällöin voidaan varmistaa, että se ohjautuu varmasti luokkahuoneisiin lasten ja opetuksen hyväksi.
On selvää, ettei perusopetuksen laadun parantaminen voi jatkossa perustua pelkkään projektirahoitukseen. Tällä hallituskaudella toteutetuilla Pop-hankkeilla on voitu kehittää uusia toimintamalleja, jotka on tavoitteena tulevien laatukriteereiden kautta jalkauttaa koko perusopetuksen kenttään. Tärkein tehtävä on varmistaa, että jatkossakin joka puolella Suomea, kaikissa kouluissa on hyvä oppia ja opettaa.

Kirjoittaja on opetusministeri

Laatukriteerit opetukselle, osa II

Opetushallituksen perusopetukselle asettamat laatukriteerit sanovat opetuksen taloudellisista resursseista seuraavaa:

"Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että koulutusresurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resursseja on riittävästi tuotettujen koulutuspalvelujen määrän, laadun ja palvelutuotannon rakenteen sekä organisoinnin kannalta...Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä."

Niinpä. Tämän toteutumiseen taitaa olla sijais- hankinta ja tukiopetuskieltojen vaivaamassa Espoossa matkaa.

Henkilöstöstä laatukriteerit kertovat näin:

"Riittävä määrä kelpoisuusvaatimuksen täyttäviä luokanopettajia, aineenopettajia, erityisopettajia, erityisluokanopettajiea sekä oppilaanohjaajia ja koulun tukitehtävissä työskentelevää henkilöstöä mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen...Työnantaja pyrkii pitkäaikaisiin virka- ja työsuhteisiin. Osaavien sijaisten rekrytointiin kiinnitetään erityistä huomiota...Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita"

Tämä vetää hiljaiseksi. Niin kaukana ihanteesta on koulujen todellisuus Espoossa syksyllä 2009.