KoKo jätti valtuustolle esityksensä

KoKoEspoo ry jätti Espoon kaupunginvaltuustolle 9.11. seuraavan aloitteen:


KoKoEspoo ry peräänkuuluttaa harkintaa koulusäätöjen kohdenta­miseen ja pyytää kaupunginvaltuustoa ryhtymään toimiin Espoon kouluolojen vakauttamiseksi


Säästöjen kohdistaminen vaatii harkintaa

Tällä hetkellä kouluilla on sijais- ja hankintakiellot sekä rajoituksia tu­kiopetuksen ja kerhotoiminnan järjestämiseen. Koulut ovat saaneet pal­kata opettajille sijaiset, jos ovat tehneet 1 %:n leikkaukset tuntikehyk­seen. Tuntikehysleikkaus on jouduttu kohdistamaan tukiopetukseen, jonka antaminen on kunnan lakisääteinen velvollisuus. Avustajille ei edelleen­kään saada sijaisia. Avustajaa välttämättä tarvitsevalla lapsella on siihen subjektiivinen oikeus.

Näiden toimenpiteiden lisäksi suunnitellaan uusia säästötoimia vuodelle 2010. Tällä hetkellä suunnitelmissa on 3 %:n säästöt. Tällainen leikkaus palkkamenoihin kohdistettuna aiheuttaisi merkittäviä heikennyksiä ope­tukseen.


Asiantuntijoiden kuunteleminen on välttämätöntä

KoKoEspoo ry ei vastusta kuntatalouden romahtamisen estämiseksi vält­tämättömiä säästöjä. Sen sijaan yhdistys peräänkuuluttaa vakavaa har­kintaa säästökohteiden valintaan. Lastenpsykiatrian-, opetuksen-, ja las­tensuojelun asiantuntijoita sekä rehtoreita on kuunneltava kun kohteita etsitään.

Säästökohteet on määriteltävä siten, etteivät lasten ja nuorten oppimisen, terveen kasvun ja kehityksen edellytykset vaurioidu lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä. Erityisesti tulee huolehtia niistä oppilaista, jotka jo nyt ovat putoamisvaarassa tai selviävät opetuksessa vain rimaa hi­poen.

Jakotunnit, opetusryhmien koko, perusasioiden hyvä oppiminen, oikeus tukiopetukseen, avustajapalvelut sekä toimiva oppilashuolto ovat koulun pidon kovaa ydintä, jonka on oltava kunnossa kaikissa oloissa. Sen sijaan Espoon lakisääteistä suurempaa opetustuntimäärää voitaisiin karsia ja turvata määrän sijasta laatua. Myös retkistä ja valinnaisaineista voitaisiin karsia kenenkään joutumatta välittömään syrjäytymisvaaraan.

Opetuksen kustannusten jatkuvan kasvun hillitsemiseksi tulee miettiä, mikä tavassamme järjestää yleisopetuksen opetusta saa aikaan oppilaiden yhä lisääntyvää tuen tarvetta. Tämä kehitys voidaan nähdä erityisopetuk­sen tarpeen kasvussa, jolle ei näyt päätepistettä. Erityisluokkaopetus on kallein mahdollinen tapa auttaa tuen tarpeessa olevia oppilaita. Yleisope­tusta on kehitettävä siten, että se vastaa oppilaiden tarpeita.


Vaihtoehtoisia säästökohteita on olemassa

KoKoEspoo peräänkuuluttaa laskelmia vaihtoehtoisista säästökohteista lasten peruspalvelussa säästämisen sijaan. On harkittava, löytyisikö mu­seotoiminnasta, teatterista tai kilpaurheilusta säästökohteita. Kun moni espoolainen yksityisellä sektorilla työskentelevä on joutunut tai joutuu lä­hitulevaisuudessa lomauttamaan itsensä ja muita, kuuluu kysymys ovatko kuntatyöntekijät päättäjien erityisessä suojeluksessa tässä suhteessa? Mitä säästettäisiin, jos sivistystoimi lomauttaisi, johto esimerkkinä toi­mien, kaikki muut paitsi välittömässä asiakastyössä olevat työntekijänsä esimerkiksi yhdeksi päiväksi joka viikko?


Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluiksi

Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluksi tässä lasten tulevaisuuden kannalta tärkeässä asiassa. Strategiassaan kaupunki linjaa, että kumppanuudella tarkoitetaan Espoossa asiakkaiden osallistumista palvelun suunnitteluun ja toteutuksen tasaveroisena kumppanina. Kumppanuutta ja kaikkia osapuo­lia todella tarvitaan nyt, kun tilanne on kriittinen. Vanhemmilla on kor­vaamatonta tietoa opetuksen muutosten vaikutuksista lapsiin ja tätä tietoa on päättäjien pystyttävä ottamaan vastaan.


Vastuu säästöjen toteuttamisesta ei kuulu rehtorille

Suunnitelmissa on siirtää koulut kokonaisbudjetointiin, jossa rehtori päät­tää koulussaan määrärahojen kohdentamisesta. Tällä hetkellä käytössä oleva ohjausväline, tuntikehys, poistuisi. Siirtyminen tapahtuisi ilman että pilotoinnin tuloksia on ehditty arvioida, rehtoreita ja muuta henkilökuntaa kouluttaa ja järjestelmät saattaa vastaamaan uusia vaatimuksia.

Koulukohtainen budjetointi on juuri nyt toteutettuna tapa siirtää vastuu säästöjen kohdentamisesta yksittäisille rehtoreille. Rehtorit joutuisivat nämä raskaat ja vaativat päätökset koulujen sisällä ja koko toimialan kattava kokonaisarvio mahdollisista säästökohteista jäisi tekemättä. Näin toteutettuna poliittinen vastuu säästöjen kohdentamisesta hämärtyy ja päätösten aiheuttama kritiikki tulee kohdistumaan kouluihin ja heikentä­mään kodin ja koulun yhteistyön ilmapiiriä. Tämä ei ole vastuunalaista tai pitkäjänteistä politiikkaa.


Espoolaiset päättäjät ovat epäonnistuneet vakaiden olosuhteiden luomisessa

Meneillään olevat säästöt eivät ole poikkeus, vaan Espoossa on haluttu säästää opetuksesta myös hyvinä vuosina. Monet vanhempainyhdistysak­tiivit ovat osallistuneet vastustamistalkoisiin lähes joka syksy jo kymme­nen vuoden ajan.

Päättäjät ovat epäonnistuneet vakaiden ja ennakoitavien olojen luomi­sessa kouluille. Koulut eivät saa työrauhaa opetukseen keskittymiseen ja kehittämistyöhön. Perheet eivät saa kasvatustyölleen tukea siten, kuin opetussuunnitelman perusteissa on määrätty vaan koulusäätöillä uhkailu ja tempoileva politiikka verottaa perheiden voimavaroja.

Toimintamallin, jossa päättäjät ja virkamiesjohto joko syksy uhkaavat koulua säästöillä on loputtava. Tilanteen, jossa vanhempien on joka syksy kerrottava päättäjille, miksi opetuksesta ei saa leikata ja muistutettava syrjäytymisvaarassa olevista lapsista, sekä muista opetuksen järjestäjän velvollisuuksista, on päätyttävä.

Espooseen on saatava pitkäjänteinen sopimus siitä, miten opetusta hoi­detaan ja kehitetään vastaisuudessa. Nykyinen järjestelmä ei ole kenen­kään, ei varsinkaan lapsen etu. KoKoEspoo ry pyytää edellä mainituin pe­rustein kaupunginhallitusta ryhtymään toimeen Espoon kouluolojen va­kauttamiseksi.

Kunnioittavasti

KoKoEspoo ry