KoKoEspoo

KoKoEspoo Facebookissa

2012-01-29T19:35:00.001+02:00

Facebook ryhmä on muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen aktivoitu. Liity mukaan!
https://www.facebook.com/#!/groups/166373860923/

Nettiadressi: energiajuomien myyminen lapsille kiellettävä

2011-12-04T16:51:00.003+02:00

Energiajuomien myymistä lapsille vastustavan nettiadressin ovat luoneet herttoniemeläiset äidit.
Asia koskettanee monia koululaisten perheitä ja kouluja, ja sen takia myös KoKoEspoo välittää tietoa adressista.
Adressin voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa www.adressit.com/energiajuomat

KoKon kärkihanke vuodelle 2012

2011-11-16T10:20:00.007+02:00

KoKon hallitus piti kokoustaan Mankkaanpuron koululla 14.11. Koulu on vanha ja perinteikäs, ja uusi lisäsiipi tyylikäs ja valoisa. Ystävällinen rehtori kertoo meille koulun toiminnasta.

Kokouksessa tavoitteemme on ideoida tulevan vuoden toimintaa ja ideoita tuleekin runsaudenpulaksi asti. Tässä tärkeimmät:

Lasten ruutuaika
KoKossa tunnetaan edelleen huolta perheen yhteistä aikaa syövästä tietokoneen, älypuhelimen, iPadin jne. ruutujen käytöstä. Vempaimet lisääntyvät, mutta arkeen ei tule lisää tunteja. Mitä asialle voitaisiin tehdä?

Vanhemmat pakollinen riesa?
Keskustelemme myös siitä, miten erilailla espoolaiset koulut heittäytyvät kodin ja koulun yhteistyöhön. Toisissa kouluissa vanhemmat nähdään voimavarana, toissa taas pakollisena riesana, jonka kanssa kohtaamisia vältellään viimeiseen saakka. Huono juttu – paljon hyvää jää tapahtumatta ja voimavaroja käyttämättä. Jäämme pohtimaan, mitä KoKo voisi tehdä.

Yksinäiset iltapäivät
Edelleen puhuttavat lasten iltapäivät. Espoossa iltapäivähoitoon eivät ole päässeet kaikki halukkaat tokaluokkalaiset. Mutta seuraavana päivänä saamme ilouutisen: Espoo aikoo satsata pienten iltapäivähoitoon lisää rahaa. Hyvä Espoo! Kunnolla hoidettu iltapäivähoito on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä parhaimmillaan, siis tuottava sijoitus tulevaisuuteen.

Harrastusrumba
Pohdimme myös Iltapäiviin liittyen modernin ajan ikiliikkujaa, lastaan harrastuksiin ilta toisensa jälkeen hikihatussa kuskaavaa vanhempaa. Mietimme touhun panos-tuotos suhdetta, eli tuottaako rumba oikeasti lapselle hyvinvointia uhrauksia vastaavasti? Moni meistä ajattelee, että ei. Asiat loksahtavat paikalleen, kun pääosa harrastuksista siirretään iltapäivään, esimerkiksi koulun tai seurakunnan tiloihin. Yksinäiset iltapäivät täyttyvät, kivoja harrastuksia tulee kaikkien tarjolle ja illat jäävät perheille. Ajatuksessa on sellaista itsestään selvää vetovoimaa, että jäämme miettimään, mistä kiikastaa? Miksei tätä tehty jo kauan sitten?

Onpa vaikeaa, tekemistä riittäisi, mutta meitä on vain muutama. Joudumme siis valitsemaan.

Lopulta löytyy aihe, joka sytyttää kaikki läsnäolijat; tasa-arvo. Haluamme että koulut ovat ehdottomasti syrjinnästä vapaa vyöhyke. Kodin ja koulun yhteistyössä tämä tarkoittaa esim. sitä, etteivät maahanmuuttajavanhemmat loista poissaolollaan vanhempaintoiminnasta. Tai jos loistavat, aiomme selvittää miksi. Sen jälkeen on mietittävä keinoja madaltaa kynnyksiä. Samalla haluamme vaikuttaa siihen, ettei kouluissa syrjitä ketään, väristä, uskonnosta, vammaisuudesta tai muusta erilaisuudesta riippumatta.

KoKon vuoden 2012 kärkihankkeeksi valitaan siis syrjinnän vastustaminen ja kaikkien saaminen mukaan vanhempaintoimintaan. Päätämme, että seuraava kokous on aiheen ideariihi, joka pidetään mukavassa paikassa – ja seurassa.

Kirjasi
Susanna Lehti

Hallituksen kuulumisia syyskuun kokouksesta

2011-09-27T21:15:00.005+03:00

Syksyn ensimmäinen kokous on pidetty.
Keskustelimme mm. seuraavista aiheista

Useiden espoolaisten koulujen ja päiväkotien katoilla on tukiasemia. Jaetaan tietopaketti jäsenyhdistyksille.
Nuorten ja lasten iltapäivät ovat usein turvattomia. Nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö ja rikollisuus herättivät keskustelua vahvasta vanhemmuudesta. Espoolla on meneillään vanhemmuuskampaja. Siitä lisätietoja Espoon sivuilta www.espoo.fi/vanhemmuus.
Iltapäiväkerhotoiminta - mikä on tilanne tänä syksynä?
Koulukuvausten järjestäminen voi useissa kouluissa siirtyä vanhempainyhdistykselle. Tehdään kysely jäsenyhdistyksille.

Huhti-toukokuun tapahtumia

2011-05-18T21:20:00.004+03:00

4.4.2011
Espoon Vanhemmuus -kampanjan avaiset pidettiin Tapiolassa. Hankkeesta lisätietoja www.espoo.fi/vanhemmuus.

14.4.2011
Tapasimme sivistystoimen ja suomenkielisen opetuksen johtoa. Paikalla olivat Aulis Pitkälä ja Kaisu Toivonen. Aiheina olivat mm.
- yleinen taloudellinen tilanne
- luokkakokojen pienentäminen
- Espoon vanhemmuus -kampanja
- erilaiset hankkeet, joista haetaan hyviä käytäntöjä kaikkiin kouluihin
- syksyllä käyttööntuleva uudistettu opetussuunnitelma
- koulukohtaisen kokonaisbudjetin muodostuminen ja kokonaisbudjetoinnin kokemukset
- avustajien tilanne
Toimme lisäksi esille huolemme koulujen iltakäytön valvoja-ongelmista.

20.4.2011
KoKon edustaja osallistui Tukevasti verkossa -hankkeen projektiryhmän kokoukseen.

12.5.2011
KoKo osallistui Espoon keskuksen hyvinvointiryhmän järjestämään Meistä on moneksi lapsillemme -tapahtumaan torstaina 12.5.2011 Entressen kirjastossa. Pöydällämme oli tarjolla pelisääntöjen ja esittelyjutun lisäksi karkkia, ne maistuivat varsinkin messuilla käyneille oppilaille. Pöytämme äärellä käytiin mielenkiintoisia keskusteluja ja saimme myös useita uusia kontakteja.

Kannanotto 8.4.2011

2011-04-13T19:38:00.003+03:00

Lasten kipeä köyhyys – välittääkö kukaan?

Lasten ja lapsiperheiden köyhyys tuhoaa yhä useamman lapsen tulevaisuuden ennen kuin se on alkanutkaan. KoKoEspoo haastaa espoolaisehdokkaat lapsiköyhyyttä vastaan

Hyväksymmekö köyhyyden pysyväksi osaksi yhteiskuntaa?

Kaupunkitason vanhempainyhdistys KoKoEspoo ry haluaa kiinnittää nykyisten ja tulevien päättäjien huomion lasten ja lapsiperheiden köyhyyteen. Lapsiköyhyys on ilmiö, josta näyttää tuleen maassamme pysyvä. Tilanteen korjaamiseen tarvittavaa yksimielisyyttä ei näytä löytyvän. Köyhät lapset ja lapsiperheet on helppo unohtaa. Arjen selviytymistaistelua käyvät vanhemmat eivät nouse barrikadeille. Puhumattakaan lapsista.

Köyhien lasten määrä kasvaa ja kasvaa

Samaan aikaan, kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 lasta, mutta vuonna 2007 heitä oli jo 151 000 (lähde: THL). Suurin riski köyhyyteen ajautumisesta on perheillä, joissa molemmat vanhemmat tai ainoa huoltaja ovat työttöminä. Näiden perheiden tulot muodostuvat erilaisista tulonsiirroista, joiden reaaliarvo ja ostovoima ovat jääneet pahasti hintojen- ja ansiotulojen noususta jälkeen.

Köyhyys syrjäyttää elämästä

Köyhyys syrjäyttää elämästä ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan. Köyhyys on kipeä asia kenen tahansa kohdalla, mutta erityisen vaurioittavaa on lapsuudesta asti alkanut köyhyys. Köyhyys on riski lapsen hyvinvoinnille, kasvulle ja oppimiselle. Köyhyys aiheuttaa osattomuutta ja häpeää. Miten ihmeessä sallimme tällaisen tapahtua yhä suuremmalle määrälle lapsia?

KoKoEspoo haastaa espoolaisehdokkaat lapsiköyhyyden poistamiseen

Suomenkaltaisessa maailman vauraimpiin kuuluvassa maassa lasten köyhyys on yhteinen häpeä. KoKoEspoo haastaa espoolaisehdokkaat: kuka uskaltaisi oikeasti ottaa lasten tulevaisuuden pilaavan köyhyyden poistamisen asiakseen? Samalla haluamme herättää Espoon päättäjät: espoolaislasten köyhyyteen voitaisiin varakkaassa Espoossa vaikuttaa omin toimin vaikka heti. Tämä tapahtuisi esimerkiksi maksamalla harkinnanvaraista toimeentulotukea nykyistä anteliaammin lasten tarpeisiin, panostamalla kouluruokailuun, koululaisten iltapäivähoitoon ja koulujen kerhotoimintaan. Kaikkien lasten ja nuorten osallisuus yhteiskuntaan, oppimiseen ja ikätoverien yhteisöön pitää ottaa yhteiseksi asiaksi. KoKolaiset ovat valmiita osallistumaan talkoisiin.

KoKoEspoo Ry

KoKoEspoon uusi hallitus

2011-03-20T14:56:00.003+02:00

Vuosikokous pidettiin torstaina Kasavuoren koululla Kauniaisissa.

Hallitukseen saatiin jälleen uusia jäseniä tuomaan uusia ajatuksia ja uusia voimia. Tervetuloa kaikki uudet! Ja vielä kerran kiitos työpanoksestanne ja ajatuksistanne kaikille hallituksessa mukana olleille.

Tiedotamme toiminnastamme edelleen blogin kautta ja täältä näette myös seuraavan hallituksen kokouksen ajankohdan ja paikan. Hallituksen kokoukset ovat avoimia, ja kaikki jäsenyhdistysten edustajat ovat aina tervetulleita mukaan kokoukseen. Kokouksia pidetään edelleenkin eri puolilla Espoota, eli tulkaa mukaan kokouksiin, varsinkin jos kokoonnumme lähistöllä

Uuden hallituksen varsinaiset jäsenet:
Tuula Purhonen (Juvanpuiston koulun vanhempainyhdistys), pj.
Outi Suortti (Juvanpuiston koulun vanhempainyhdistys)
Heidi Luukkanen (Karamzinin koti ja koulu)
Hanna Koskinen (Eevay eli erityisoppilaiden vanhempainyhdistys)
Ari Backman (Kalajärven koulun vanhempainyhdistys)
Marianne Nikander (Tiistilän Koti ja koulu)
Christa Carpelan (Laurinlahden koti- ja kouluyhdistys)
Susanna Ruuth (Mankkaanpuron koti- ja kouluyhdistys)
Susanna Lehti (Auroran koulun vanhempainyhdistys)
Silva Hatakka (Kauniasten koti- ja kouluyhdistys)

Varajäsenet:
Elina Piki (Etelä-Tapiolan lukion vanhempainyhdistys)
Annette Elfving (Metsäkulman lapset)
Karoliina Vuopala (Westendinpuiston koulun vanhempainyhdistys)
Marjo Matikka (Karakallion koulun vanhempainyhdistys)
Päivi Törmälä-Rantala (Latokasken koulun vanhempainyhdistys)

Vuosikokous 17.3.2011 klo 18.30 - Tervetuloa

2011-03-14T19:25:00.002+02:00

KoKoEspoon vuosikokous pidetään torstaina 17.3.2011 klo 18.30 Kasavuoren koululla Kauniaisissa (osoite Kasavuorentie 1). Paikalle toivotaan edustusta jokaisesta espoolaisesta vanhempainyhdistyksestä!

KoKoEspoon hallitukseen tarvitaan tänäkin vuonna uusia jäseniä vaikuttamaan kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvissä asioissa Espoon kaupungin tasolla.

Viime syksynä saatiin Pelisääntö -projektissa julkaistua kodin ja koulun yhteistyön pelisäännöt. Nyt on vuorossa näiden toimintatapojen jalkautus arkeen.

KoKoEspoon hallituksen jäseniä on mukana myös kahdessa kaupungin kehityshankkeessa. Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun ja Tukevasti verkossa -hankkeet ovat osa valtakunnallista KASTE -kehittämisohjelmaa. Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -hankkeessa Espoon osuutena on pääkaupunkiseudun yhteisessä hankkeessa kehittää siirtymävaihetta varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta kouluun. Tukevasti verkossa -hankkeessa mm. pilotoidaan vanhemmille suunnattua Vastaamo -palvelua ja kehitetään vanhempien osallisuuden mahdollistavia verkkopalveluita.

KoKoEspoon asema on nyt tunnustettu sekä virkamiesten että päättäjien taholta. KoKoEspoo käy säännöllisesti tapaamassa sivistys- ja koulutoimen johtoa (seuraava tapaaminen on huhtikuussa). KoKoEspoo on julkaissut useita kannanottoja vuoden aikana ja on antanut tammikuussa kaupungin pyynnöstä lausunnon Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman -luonnoksesta.

KoKoEspoo ry. on tällä hetkellä vaikutuskanava, jonka päättäjät ja virkamiehet ottavat jo tosissaan. Toivottavasti se säilyy sellaisena, mutta siihen tarvitaan teidän panostanne. Nähdään vuosikokouksessa.

2010-12-19T21:08:00.002+02:00

PELISÄÄNNÖT ARJEN TYÖKALUKSI KOULUUN

KoKoEspoo ry julkaisi vanhempien ja opetustoimen yhdessä työstämät pelisäännöt. Pelisääntöjen keskeinen viesti on, että kodin ja koulun yhteistyö on arjen kasvatuskumppanuutta, jossa kuuluu myös lapsen ääni. Pelisäännöt muistuttavat, että myönteisessä palautteessa on valtava positiivinen voima ja että myös erehtyminen on sallittua.

Vanhempainyhdistykselle virikkeeksi toimintaan

Espoolaisilla vanhempainyhdistyksillä on nyt mahdollisuus hyödyntää pelisääntöjä arjen työkaluna toiminnassaan.

Pelisäännöt ovat keskustelunavaus

Pelisäännöillä ei lueta lakia tai määräillä. Ne ovat keskustelun avaus koulun arkeen ja kodin ja koulun yhteistyöhön. Pelisääntöjä voi hyödyntää esim.
• virikkeenä yhdistyksen kokouksessa
• keskustelun pohjana luokan tai koulun vanhempainillassa
• kodin ja koulun yhteistyön ongelmankohdan ratkaisun apuvälineenä

Kannanotto 21.11.2010

2010-11-22T19:46:00.005+02:00

KoKoEspoo vaatii: Perhekeskus joka kouluun tukemaan koululaisia ja heidän perheitään – lasten syrjäytymiskierteelle loppu

Kaupunkitason vanhempainyhdistys KoKoEspoo ry vaatii täysremonttia lasten ja nuorten peruspalveluihin. Nykyinen tapamme järjestää palveluja on tullut tiensä päähän. Valtavista resursseista huolimatta järjestelmä tuottaa yhä lisää tuen ja avun tarvetta. Tämä näkyy koulussa lasten tukitoimien tarpeen ja erityisopetussiirtojen jatkuvana kasvuna. Koulun ulkopuolella perheneuvolan, lastensuojelun avohuollon ja lastenpsykiatrian jonot pursuilevat. Tarvitaan muutos, jossa palveluiden painopiste siirretään korjaavista palveluista ehkäisevään työhön.

KoKoEspoo ry ehdottaa, että Espoossa käynnistetään pikaisesti laajapohjainen kehittämistyö, jossa kouluikäisten lasten opetus-, sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelut tuodaan kaikkien ulottuville, esimerkiksi alueen kouluun. Koulusta muodostetaan alueen ”perhekeskus”, joka tuo lasten kasvua ja vanhemmuutta tukevat peruspalvelut kaikkien ulottuville, tuttuun paikkaan lähelle kotia. Koulun tiloissa ja viitekehyksessä voisi toimia esim. perheneuvolapalvelua, vanhemmuuden tuki- ja vertaistukitoimintaa, isäryhmiä, tavoitteellista harrastustoimintaa sekä matalan kynnyksen kouluterveydenhuollon palveluita. Palvelut olisi suunnattu kaikille sen sijaan, että panostettaisiin vain niihin, joilla jo on ongelmia. Palveluiden toteuttamiseen osallistuisivat viranomaisten lisäksi myös muut tahot, kuten kolmas sektori ja alueen vanhemmat.

Tiedossamme on, että tämän tyyppistä palvelukokonaisuutta suunnitellaan Espoossa Tukevasti verkossa- ja Tukevasti alkuun- hankkeissa. Nämä hankkeet on nyt otettava kunnanisien ja –äitien siipien suojaan, jotta ne todella toteutuvat. Niiden piiriin on otettava kaikki lapset ja perheet ja valmisteluun on otettava mukaan myös koulut ja alueelliset yhdistykset.

Lasten ja perheiden peruspalveluun panostaminen vähentää kalliiden erityispalvelujen, kuten lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon tarvetta. Kokonaisuutena ajatellen ehkäisevään työhön panostava järjestelmä tuo säästöjä ja lisää hyvinvointia. Muutos ei vaadi lisää resursseja, vaan nykyisten, suurten resurssien uudelleen kohdistamista. Ennen kaikkea vaaditaan avoimuutta ajatella asiat uudestaan, innovatiivista suunnittelua ja osaamista. Toiminnan muutos ei onnistu ilman jäykkien toimialarajojen madaltamista sekä myös kaupunkiorganisaatio ulkopuolelle ulottuvaa yhteistyötä.

Kuntatalous on kiristynyt ja kiristymässä siten, että nykyinen, jatkuvan lisärahan tinkimiseen perustuva toimintatapa tulee tiensä päähän hyvin pian. Hyvässä tapauksessa tämä tarkoittaa, että uutta luomalla ja yhteistyötä tekemällä saamme aikaan entistä paremmat palvelut, jotka ehkäiset lasten ja nuorten kipeän syrjäytymisen, sekä säästävät rahaa ja luovat hyvinvointia.

Ikävässä vaihtoehdossa jatkamme nykymenolla, unohdamme peruspalvelut ja lähiyhteisön merkityksen, tuotamme lisää syrjäytyneitä ja kulutamme kohtuuttomasti rahaa. Lopulta edessä on törmäys, jossa palvelutaso romahtaa.

Meillä kuntalaisilla on palveluksessamme runsaslukuinen joukko virkamiehiä huolehtimassa siitä, että tulevaisuutemme on hyvän vaihtoehdon mukainen. Olemme valinneet heitä johtamaan luottamushenkilöt, joiden velvollisuutena on asettaa kaupungin toiminnalle asukkaiden tulevaisuuden kannalta viisaat tavoitteet. Päättäjiltä voimme odottaa, että heidän katseensa suuntautuu riittävän pitkälle tulevaisuuteen, ohi seuraavan budjettivuoden. Voimme myös odottaa, että nämä virkamiehet ja päättäjät tiedostavat vastuunsa ja sen, että kunnan keskeinen, lakiin perustuva tehtävä on sen asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen.

KoKoEspoo on valmis yhteistyöhön.

KoKoEspoo Ry
Tuula Purhonen
puheenjohtaja

Lisätietojen antaja:
Susanna Lehti

KoKoEspoo pelisäännöt 27.10.2010

2010-10-27T21:39:00.004+03:00

Pelisäännöt kodin ja koulun yhteistyölle Espoossa

KoKoEspoo julkaisi pelisäännöt kodin ja koulun yhteistyöhön Espoon valtuustotalon kahviossa 27.10.2010. Pelisäännöt ovat tulos yli kahden vuoden mittaisesta projektista, joka alkoi KoKoEspoon hallituksen ensimmäisessä kokouksessa huhtikuussa 2008. Tausta-aineistoksi tehtiin kysely espoolaisille vanhempainyhdistyksille ja opettajille tammikuussa 2009, ja kyselyn tuloksia käytiin läpi huhtikuussa 2009 järjestetyssä paneelissa. Nyt tulos on siis saatu tiivistettyä seitsemäksi pelisäännöksi.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille, pelisääntöjä komentoineille ja erityisesti suuri kiitos kaikille KoKoEspoon hallituksen jäsenille, jotka ovat olleet näitä pelisääntöjä työstämässä!

Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan arjen keskusteluyhteyttä, jossa kuuluu myös lapsen ääni.

tavoitteena on luottamus ja kunnioitus
vaikeistakin asioista voidaan puhua
erehtyminen on sallittua
kasvatusvastuu lapsesta on vanhemmilla
koulu ohjaa lapsen käyttäytymistä ja vastaa hyvinvoinnista ja oppimisesta koulupäivän aikana

Lapsi on koulussa yksilö, mutta yhteisön jäsenyys on olennaista

Lapsen edun mukaista on, että koko luokkayhteisö voi hyvin. Koulu ja opettaja huolehtivat luokkayhteisön toiminnasta esimerkiksi kiusaamiseen puuttumalla.

Kodin tehtävänä on tukea lasta toimimaan myös luokkayhteisön vastuullisena jäsenenä. Kodin tehtävänä on koko luokkayhteisön hyvinvoinnin tukeminen.

Myönteinen palaute on voima

Myönteisellä palautteella on valtava voima. Lapsi tarvitsee sitä opettajalta ja kodilta. Opettaja tarvitsee sitä vanhemmilta. Myös kodit toivovat opettajalta myönteistä palautetta lapsestaan ja yhteistyöstä koulun kanssa. Opetellaan antamaan sitä!

Yhteydenpidon pelisäännöt

Opettaja ja luokan vanhemmat sopivat keskinäisen viestinnän ja yhteydenpidon tavoista ja sille sopivasta ajasta. Opettajalla on oikeus vapaa-aikaan ja vanhemmilla siihen, että opettajaan saa tarvittaessa yhteyden.

Sähköinen viestintä ei aina riitä. Kouluun tarvitaan joustavasti opettajien käytössä olevia puhelimia.

Koti on voimavara myös yläkoulussa

Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan myös yläkoulussa. Mutkaton ja arjen tasolla tapahtuva tiedottaminen, ajatusten vaihto ja yhteistyö tukevat nuoren kasvua ja ehkäisevät riskejä. Uusia, erityisesti yläkouluun sopivia toimintatapoja kehitetään yhdessä vanhempien kanssa.

Lapselle siirtymävaihe on riski, jolloin ala- ja yläkoulujen rehtorien, opettajien ja vanhempien yhteistoiminnan on edelleen jatkuttava. Vanhempaintoiminnan jatkuminen turvaa nuoren kasvua ja oppimista. Nuori tarvitsee sekä vanhempien tukea että vanhempien ja koulun yhteistyötä myös toisen asteen koulutukseen siirtymisen yhteydessä.

Vanhempainkeskustelut

Vanhemmille varataan mahdollisuus opettajan tapaamiseen vähintään kerran lukuvuodessa joka luokka-asteella lasta kuunnellen. Keskustelulle varataan riittävästi aikaa.

Viestinnän minimitasosta sovitaan kouluissa

Jokaisessa koulussa sovitaan luokan- ja kouluntason viestinnän minimitasosta Espoon kaupungin ohjeistuksen mukaan. Kunnassa tulee panostaa siihen, että koulun viralliset verkkosivut päivittyvät säännöllisesti antaen ajantasaiset tiedot koulun tapahtumista.

Kannanotto 14.10.2010

2010-10-19T22:08:00.003+03:00

Vanhemmat vaativat Espoota säästämään

Kaupunkitason vanhempainyhdistys KoKoEspoo ry vaatii Espoota toteuttamaan kuntatalouteen pitkän tähtäyksen säästöjä. Yhdistys arvio, että nykymenolla rahat loppuvat ja lasten peruspalveluja, kuten opetusta, perheneuvolaa ja varhaiskasvatusta uhkaa tason romahtaminen.

Perusopetus ja muut lasten peruspalvelut nielevät vuosi vuodelta enemmän rahaa. Tulokset ovat silti laihoja. Joka vuosi järjestelmämme tuottaa yhä lisää erityisopetusta ja tukitoimia tarvitsevia koululaisia, oireilevia lapsia ja pahoinvoivia perheitä. Karut tilastot huostaanottojen määrästä kertovat, ettei kallis järjestelmä pysty vastaamaan tuen tarpeeseen. Nykyjärjestelmässämme lapsi ja nuori saa syrjäytyä melkoisen rauhassa.

KoKoEspoo vaatii järjestelmän täysremonttia ja budjettivuosiajattelun hylkäämistä. Perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut on tuotava lähelle käyttäjää ja niiden saamisen kynnystä madallettava. Toimialojen rajoja on häivytettävä ja samalla kehitettävä aivan uudenlaisia palveluita, jotka ehkäiset tehokkaasti ongelmien kärjistymisen. Tämä edellyttää ajattelutavan muutosta ja yhteistyötä. Löytyykö sitä, vai jatkuuko nykymeno, kunnes seinä tulee vastaan? Kaupungin toiminta vuosittaisine säästöuhkailuineen viestii repivästä toimialojen välisestä kamppailusta sekä surkeasta johtamisesta. Säästökohteiksi valitaan tarkoituksella mahdollisimman absurdit kohteet (iltapäivätoiminnan alasajo!), jotta saataisiin kaikki huutamaan kuorossa EI. Toimialalle tipahtaa näin lisärahaa, mutta pitkäjänteinen kehittäminen voidaan tänäkin vuonna jättää tekemättä.

Ruotsalainen kansantaloustieteilijä Ingvar Nilsson on laskenut hinnan lasten syrjäytymiselle ja sille, mitä ehkäisevällä työllä säästetään. Yhden lapsen syrjäytymisen kustannukset ovat 2,7 – 3.0 MEUR, laskutavasta riippuen. Kylmän panos-tuotosmallin logiikan mukaan ehkäisevä työ on siis todella kannattavaa ja Ruotsissa, Leksandin kunnassa, on toteutettu tästä mallista ”koelaboratorio”. Leksandin perhekeskusmallissa olennaista on ehkäisevään työhön keskittyminen. Toiminnan perustan muodostaa esimerkiksi paikallinen päiväkoti, jonne palvelut on keskitetty. Olennaista on, että ehkäisevät palvelut on suunnattu kaikille, ei vain niille, joilla jo on ongelmia.

Meillä auttaminen alkaa vasta, kun moni asia on jo ehtinyt mennä pieleen. Keskitymme ehkäisevän toiminnan sijasta korjaavaan toimintaan. Pahimmillaan ketju menee niin, että koululaisen (pienehköt) ongelmat odottavat ratkaisuaan ensin koulussa. Ylityöllistetyn koulupsykologin ehtiessä niiden kimppuun hän joutuu kartoituksen jälkeen toteamaan, ettei tilanne ole hänen keinoillaan autettavissa. Alkaa jonotus perheneuvolaan. Siellä jälleen kartoitetaan (vaikeutunutta) tilannetta ja todetaan lyhyen hoitoyrityksen jälkeen, etteivät perheneuvolankaan keinot ole riittäviä. Alkaa jonotus psykiatrisen avohoidon tai lastensuojelun palveluihin, joita saa mahdollisesti, joskus.... Mieletöntä ja kallista - mutta liian usein totta.

Muutosta tarvitaan. Vanhemmat ovat valmiit yhteistyöhön sen aikaansaamiseksi!

Koulusäästöjä Espoossa

2010-10-10T23:27:00.002+03:00

KoKoEspoon hallitus työstää kannanottoa Espoon koulusäästöihin liittyen. Tulossa piakkoin...

Pelisääntöjen julkistamistilaisuus 27.10.2010

2010-10-10T23:14:00.005+03:00

Pelisäännöt on vihdoinkin saatu viimeisteltyä saatujen kommenttien perusteella. Niiden julkistamistilaisuus pidetään keskiviikkona 27.10.2010 klo 18 Valtuustotalon kahviossa.
Tervetuloa!

KoKoEspoon teemailta

2010-09-23T15:15:00.003+03:00

KoKoEspoon teemaillan paikka on nyt varmistunut. Tavataan ensi viikon torstaina 30.9 klo 18 Jalavapuiston koululla (Jalavakuja 1) mahdollisimman suurella joukolla vaihtaen ajatuksia ja ideoita.

Jäsenyhdistysten edustajat tervetuloa!

KoKo sai runsaasti uusia voimia hallitukseen

2010-04-08T08:56:00.003+03:00

KoKoEspoon vuosikokous pidettiin ja yhdistyksen hallitus sai runsain mitoin täydennystä. Uusia jäseniä saatiin Karakalliosta, Kalajärveltä, Etelä-Tapiolasta, Tiistilästä, Westendinpuistosta, Nuuksiosta ja Mankkaapurolta. Hienoa!

KoKoEspoolla on tällä hetkellä 45 jäsentä ja yhdistys on nuoresta iästään huolimatta noussut vakavasti otettavaksi ja tunnustetuksi vaikuttajaksi Espoon koulumaailmassa. KoKo tapaa säännöllisesti päättäjiä ja virkamiesjohtoa, toimii lasten ja kotien edunvalvojana sekä ylläpitää hyviä suhteita kouluihin.

Uuden hallituksen ensimmäinen kokous pidetään 19.4 klo 18 Etelä-Tapiolan lukiossa.

Uusi hallitus:
Tuula Purhonen (Juvanpuiston koulun vanhempainyhdistys) pj.
Outi Suortti (Juvanpuiston koulun vanhempainyhdistys)
Heidi Luukkanen (Karamzinin koti ja koulu)
Hanna Koskinen (Eevay eli erityisoppilaiden vanhempainyhdistys)
Taru Saraste (Jalavapuiston koulun vanhempainyhdistys)
Marjo Matikka (Karakallion koulun vanhempainyhdistys)
Ari Backman (Kalajärven koulun vanhempainyhdistys)
Anna-Maria Suihko (Etelä-Tapiolan lukion vanhempainyhdistys)
Marianne Nikander (Tiistilän Koti ja koulu)
Päivi Törmälä-Rantala (Latokasken koulun vanhempainyhdistys)
Marja Kosomaa (Meritorin koulun vanhempainyhdistys)

Varajäsenet:
Susanna Lehti (Auroran koulun vanhempainyhdistys)
Elina Piki (Etelä-Tapiolan lukion vanhempainyhdistys)
Annette Elfving (Metsäkulman lapset)
Karoliina Vuopala (Westendinpuiston koulun vanhempainyhdistys)
Hanna Laamanen (Järvenperän koulun vanhempainyhdistys)
Sanna Jankkari (Mankkaanpuron koti- ja kouluyhdistys)
Ritva Hiltunen (Karamzinin koti ja koulu)
Jaana Kinnunen (Nuuksion koulun vanhempainyhdistys)

Keski-Espoon yläkoululaisten kohtalo

2010-03-19T08:01:00.003+02:00

Aamun Hesari kertoo, että Espoon opetus- ja varhaiskavatuslautakunnan päätöksellä Keski-Espoon yläkoululaiset alkavat siirtyä muihin kouluihin.

Alla KoKoEspoon lautakunnalle mennyt kannanotto. Ei auttanut kannanotto, eivätkä koulun oppilaiden ja vanhempien mielenilmaisut. Kiire on ja raha puhuu.

Kannanotto 17.3.2010

Keski-Espoon koulun yläasteen lakkauttaminen

KoKoEspoo ry vaatii Espoon päättäjiltä ja virkamiehiltä pitkäjännitteisempää toimintaa koulua ja oppilaita koskevissa päätöksissä.

Espoossa ollaan jälleen kerran tekemässä hätäisesti valmisteltua päätöstä, jolla on välitön vaikutus jopa satojen perheiden elämään. 7.2. Helsingin Sanomissa oli kirjoitus Keski-Espoon koulusta maahanmuuttaja-taustaisten lasten keskittymänä, johon kanta-väestön vanhemmat eivät tuo lapsiaan. Alle kahden viikon kuluttua, 18.2. Marika Niemi kertoi Helsingin Sanomissa vievänsä opetuslautakuntaan ”keskusteltavaksi” ehdotuksen, jonka mukaan Keski-Espoon koulun yläasteikäiset siirrettäisiin muualle. Seuraavana päivänä 19.2.Helsingin Sanomat uutisoi: ”Keski-Espoon yläkoululaiset siirretään ensi syksynä muihin kouluihin ... Siirto koskee 146 oppilasta. Seiskaluokkalaiset mahtunevat läheiseen Saarnilaakson kouluun, mutta muut joutuvat todennäköisesti kauemmas.” Nyt opetuslautakunnan kokouksessa 18.3. asia on tarkoitus päättää lopullisesti. Kuukaudessa päätetään koko koulutusjärjestelmää koskevista isoista muutoksista, yhtenäiskoulun yläasteen lakkauttamisesta, ja samalla perheiden arjen vaikeuttamisesta monin tavoin, kun lapsen yläaste siirtyy pitkänkin matkan päähän.
Espoon virkamiesten ja päättäjien täytyy ymmärtää, että lapsiperheiden elämä käy kestämättömäksi, kun päätökset lasten elämään suuresti vaikuttavista toimista tehdään kesken koulujen toimintakauden parin viikon varoitusajalla. Jos säästöjä syntyy muuttamalla työkoneita varastohallista toiseen, sen voi tehdä vaikka päivässä, mutta oppilaiden siirtämisessä, varsinkin jo toimivien 8- ja 9-luokkien kohdalla, mutta myös yläastetta valittaessa, pitää vanhemmilla olla hyvää aikaa ottaa kantaa ja lasten kuulla asiasta ennen kuin valintapaperit yläasteelle on täytetty.

Varsinkin erityistä tukea esim. kotikieleen liittyvissä asioissa tarvitsevilla lapsille sen koulun yläaste, johon he ovat jo kotiutuneet, ja jossa heillä on ala-asteen aikana syntynyt turvaverkko käytettävissä, on varmasti kasvatuksellisesti ja tulevaisuutta ajatellen paras paikka. Maahanmuuttajalasten vanhempia on erityisesti kuultava, heille siirto voi monellakin tapaa aiheuttaa valtaväestöä enemmän ongelmia. Keski-Espoon koulun yläasteen toimivuuteen, oppilaiden kotoutumiseen ja ryhmäytymiseen on myös panostettu erityistä rahallista tukea, joka nyt menetetään, kun lapset sijoittuvat eri puolelle Espoota. Ongelmia ei poisteta siirtelemällä oppilaita massoina koulusta toiseen. Havaittuihin ongelmiin on puututtava, ei lakaistava niitä maton alle.

Myös henkilökunnan pitää Espoossa voida uskoa työolosuhteiden hallittuun muuttamiseen, ei lehtijutun seurauksena tapahtuvaan paniikkireaktioon, tai sen ”oikeuttamiin” säästötoimenpiteisiin tilakustannuksissa, joilla romutetaan jopa vuosikymmenten pitkäjännitteinen työ oppilaiden hyväksi. Muuten ammattitaitoiset opettajat äänestävät jaloillaan, ja hakeutuminen pois Espoosta nähdään parempana vaihtoehtona.
KoKoEspoo vaatii, että päätöstä Keski-Espoon koulun yläasteen lakkauttamisesta ei tehdä ilman kunnollista valmistelua ja tarpeeksi pitkää siirtymäaikaa. Oppilaita, heidän perheitään, koulun henkilökuntaa ja oppilaaksiottoalueen asukkaita on kuultava ennen päätöksen tekemistä aikataululla, jonka puitteissa asianomaiset ehtivät perehtymään päätöksen vaikutuksiin alueellisesti ja omassa elämässään, ja muodostamaan harkitusti kantansa koulun lakkauttamiseen. Koulujen lakkauttamisen osalta on oltava tarpeeksi pitkä valmisteluaika, kaksi koulun työskentelykuukautta ei sitä ole.

2010-02-14T12:09:00.004+02:00

Kannanotto 26.1.2010

Espoon suomenkieliselle varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnalle

Koululaisten iltapäivähoidon leikkaaminen vaarantaa lasten kasvua ja kehitystä

KoKoEspoo ry:n tietoon on tullut, että Espoon kaupunki suunnittelee koululaisten iltapäivähoidon supistamista säästösyistä. Yhdistyksen kanta suunnitelmiin on seuraava:

1) Iltapäivähoidon leikkaaminen 2. -luokkalaisten osalta lisää lasten turvattomuutta ja edistää syrjäytymistä. Kasvatustieteilijöiden ja lastenpsykiatrien kannat ovat tässä täysin selviä: 8-vuotias lapsi ei kestä tuntien päivittäistä omillaan oloa ilman negatiivisia seurauksia kasvuun ja kehitykseen.

2) Jos 2. -luokkalaisten iltapäivähoito aiotaan leikata tai sitä aiotaan merkittävästi supistaa, päätös on tehtävä heti, jotta vaikutuksia ehditään lieventää. Negatiivisten seurausten vähentämiseksi vähintä mitä kaupungin on tehtävä, on aktiivinen viestintä ja välitön keskustelun avaaminen seurakuntiin ja kolmannen sektorin toimijoihin päin. Kaupungin on edesautettava kaikin tavoin sitä, että muut toimijat ottaisivat toiminnan vastatakseen.

3) Vastuullisena viranomais- tai päätöksentekotoimintana ei voi pitää sellaista asian eteenpäin viemistä, joka tehdään salassa. Vastuullisena ei voi myöskään pitää toimintaa, jos samalla ei kaikin tavoin pyritä vähentämään erityisesti niitä leikkauspäätöksen negatiivisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin. Vaadimme avoimuutta ja aktiivisuutta viranhaltijoilta, joiden asiana on kuntalaisten palveluista huolehtiminen.

Yhdistyksen kantana on, ettei iltapäivähoidon leikkaamisella saavuteta tavoiteltuja säästöjä. Kustannukset siirtyvät kumulatiivisesti perheneuvolaan ja lastensuojelun avohuoltoon. Vaadimme, ettei suunnitelmia toteuteta.

Kunnioittavasti

KoKoEspoo ry

Outi Suortti Tuula Ahola
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja

Tiedoksi
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen
Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä
Koulutoimen johtaja Kaisu Toivonen
Espoon kaupunginhallitus

_______________________________________________

Laurinlahden Koti ja Koulu ry on tehnyt iltapäivähoidon supistamista vastustavan nettiadressin, jonka allekirjoittamista myös KoKoEspoo ry suosittelee.

Pelisäännöt kodin ja koulun yhteistyössä viimeistelyyn

2010-02-05T10:26:00.005+02:00

KoKoEspoo ry on valmistellut kodin ja koulun yhtestyötä tukevia ohjeita PELISÄÄNTÖ-projektissaan. Yhdistys teki luonnoksen pelisäänöiksi vanhemmille j a opettajille suunnatun kyselynsä tulosten perusteella. Luonnoksessa etsitiin ratkaisuja erityisesti niihin kysymyksiin, jotka kyselyn perusteella aiheuttavat kiviä kenkään kodin ja koulun yhteistyössä.

Projektin aikana on kerätty palautetta niin vanhemmilta kuin kouluilta ja opettajilta. Tavoitteena on ollut, että kaikki halukkaat tulevat kuulluiksi ja kuunnelluiksi. Pelisäännöt olivat laajalla lausuntokierroksella, jonka perustella alkaa nyt viimeinen viilaus.

Pelisäännöt viimeistellään KokoEspoon hallituksen kokouksessa keskiviikkona 10.2.2010 klo 18. Kokous pidetään Meritorin koulussa.

Kiitokset kaikille palautetta antaneille!

KoKoEspoo ry

KoKo jätti valtuustolle esityksensä

2009-11-09T18:04:00.002+02:00

KoKoEspoo ry jätti Espoon kaupunginvaltuustolle 9.11. seuraavan aloitteen:

KoKoEspoo ry peräänkuuluttaa harkintaa koulusäätöjen kohdentamiseen ja pyytää kaupunginvaltuustoa ryhtymään toimiin Espoon kouluolojen vakauttamiseksi

Säästöjen kohdistaminen vaatii harkintaa

Tällä hetkellä kouluilla on sijais- ja hankintakiellot sekä rajoituksia tukiopetuksen ja kerhotoiminnan järjestämiseen. Koulut ovat saaneet palkata opettajille sijaiset, jos ovat tehneet 1 %:n leikkaukset tuntikehykseen. Tuntikehysleikkaus on jouduttu kohdistamaan tukiopetukseen, jonka antaminen on kunnan lakisääteinen velvollisuus. Avustajille ei edelleenkään saada sijaisia. Avustajaa välttämättä tarvitsevalla lapsella on siihen subjektiivinen oikeus.

Näiden toimenpiteiden lisäksi suunnitellaan uusia säästötoimia vuodelle 2010. Tällä hetkellä suunnitelmissa on 3 %:n säästöt. Tällainen leikkaus palkkamenoihin kohdistettuna aiheuttaisi merkittäviä heikennyksiä opetukseen.

Asiantuntijoiden kuunteleminen on välttämätöntä

KoKoEspoo ry ei vastusta kuntatalouden romahtamisen estämiseksi välttämättömiä säästöjä. Sen sijaan yhdistys peräänkuuluttaa vakavaa harkintaa säästökohteiden valintaan. Lastenpsykiatrian-, opetuksen-, ja lastensuojelun asiantuntijoita sekä rehtoreita on kuunneltava kun kohteita etsitään.

Säästökohteet on määriteltävä siten, etteivät lasten ja nuorten oppimisen, terveen kasvun ja kehityksen edellytykset vaurioidu lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä. Erityisesti tulee huolehtia niistä oppilaista, jotka jo nyt ovat putoamisvaarassa tai selviävät opetuksessa vain rimaa hipoen.

Jakotunnit, opetusryhmien koko, perusasioiden hyvä oppiminen, oikeus tukiopetukseen, avustajapalvelut sekä toimiva oppilashuolto ovat koulun pidon kovaa ydintä, jonka on oltava kunnossa kaikissa oloissa. Sen sijaan Espoon lakisääteistä suurempaa opetustuntimäärää voitaisiin karsia ja turvata määrän sijasta laatua. Myös retkistä ja valinnaisaineista voitaisiin karsia kenenkään joutumatta välittömään syrjäytymisvaaraan.

Opetuksen kustannusten jatkuvan kasvun hillitsemiseksi tulee miettiä, mikä tavassamme järjestää yleisopetuksen opetusta saa aikaan oppilaiden yhä lisääntyvää tuen tarvetta. Tämä kehitys voidaan nähdä erityisopetuksen tarpeen kasvussa, jolle ei näyt päätepistettä. Erityisluokkaopetus on kallein mahdollinen tapa auttaa tuen tarpeessa olevia oppilaita. Yleisopetusta on kehitettävä siten, että se vastaa oppilaiden tarpeita.

Vaihtoehtoisia säästökohteita on olemassa

KoKoEspoo peräänkuuluttaa laskelmia vaihtoehtoisista säästökohteista lasten peruspalvelussa säästämisen sijaan. On harkittava, löytyisikö museotoiminnasta, teatterista tai kilpaurheilusta säästökohteita. Kun moni espoolainen yksityisellä sektorilla työskentelevä on joutunut tai joutuu lähitulevaisuudessa lomauttamaan itsensä ja muita, kuuluu kysymys ovatko kuntatyöntekijät päättäjien erityisessä suojeluksessa tässä suhteessa? Mitä säästettäisiin, jos sivistystoimi lomauttaisi, johto esimerkkinä toimien, kaikki muut paitsi välittömässä asiakastyössä olevat työntekijänsä esimerkiksi yhdeksi päiväksi joka viikko?

Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluiksi

Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluksi tässä lasten tulevaisuuden kannalta tärkeässä asiassa. Strategiassaan kaupunki linjaa, että kumppanuudella tarkoitetaan Espoossa asiakkaiden osallistumista palvelun suunnitteluun ja toteutuksen tasaveroisena kumppanina. Kumppanuutta ja kaikkia osapuolia todella tarvitaan nyt, kun tilanne on kriittinen. Vanhemmilla on korvaamatonta tietoa opetuksen muutosten vaikutuksista lapsiin ja tätä tietoa on päättäjien pystyttävä ottamaan vastaan.

Vastuu säästöjen toteuttamisesta ei kuulu rehtorille

Suunnitelmissa on siirtää koulut kokonaisbudjetointiin, jossa rehtori päättää koulussaan määrärahojen kohdentamisesta. Tällä hetkellä käytössä oleva ohjausväline, tuntikehys, poistuisi. Siirtyminen tapahtuisi ilman että pilotoinnin tuloksia on ehditty arvioida, rehtoreita ja muuta henkilökuntaa kouluttaa ja järjestelmät saattaa vastaamaan uusia vaatimuksia.

Koulukohtainen budjetointi on juuri nyt toteutettuna tapa siirtää vastuu säästöjen kohdentamisesta yksittäisille rehtoreille. Rehtorit joutuisivat nämä raskaat ja vaativat päätökset koulujen sisällä ja koko toimialan kattava kokonaisarvio mahdollisista säästökohteista jäisi tekemättä. Näin toteutettuna poliittinen vastuu säästöjen kohdentamisesta hämärtyy ja päätösten aiheuttama kritiikki tulee kohdistumaan kouluihin ja heikentämään kodin ja koulun yhteistyön ilmapiiriä. Tämä ei ole vastuunalaista tai pitkäjänteistä politiikkaa.

Espoolaiset päättäjät ovat epäonnistuneet vakaiden olosuhteiden luomisessa

Meneillään olevat säästöt eivät ole poikkeus, vaan Espoossa on haluttu säästää opetuksesta myös hyvinä vuosina. Monet vanhempainyhdistysaktiivit ovat osallistuneet vastustamistalkoisiin lähes joka syksy jo kymmenen vuoden ajan.

Päättäjät ovat epäonnistuneet vakaiden ja ennakoitavien olojen luomisessa kouluille. Koulut eivät saa työrauhaa opetukseen keskittymiseen ja kehittämistyöhön. Perheet eivät saa kasvatustyölleen tukea siten, kuin opetussuunnitelman perusteissa on määrätty vaan koulusäätöillä uhkailu ja tempoileva politiikka verottaa perheiden voimavaroja.

Toimintamallin, jossa päättäjät ja virkamiesjohto joko syksy uhkaavat koulua säästöillä on loputtava. Tilanteen, jossa vanhempien on joka syksy kerrottava päättäjille, miksi opetuksesta ei saa leikata ja muistutettava syrjäytymisvaarassa olevista lapsista, sekä muista opetuksen järjestäjän velvollisuuksista, on päätyttävä.

Espooseen on saatava pitkäjänteinen sopimus siitä, miten opetusta hoidetaan ja kehitetään vastaisuudessa. Nykyinen järjestelmä ei ole kenenkään, ei varsinkaan lapsen etu. KoKoEspoo ry pyytää edellä mainituin perustein kaupunginhallitusta ryhtymään toimeen Espoon kouluolojen vakauttamiseksi.

Kunnioittavasti

KoKoEspoo ry

Kutsu mielenosoitukseen

2009-10-28T08:52:00.008+02:00

Mielenosoitus kohtuuttomia
koulusäästöjä vastaan

Espoon valtuustotalolla, Espoonkatu 5

ma 9.11.2009 klo 16.30 alkaen

Tulettehan mukaan!

Kukin yhdistys pyrkii saamaan paikalle 9.11. klo 16.30 mahdollisimman paljon väkeä, jotta saamme äänemme tehokkaasti kuuluviin. Valtuustotalolla ovat silloin kaikki Espoon päättäjät valtuustoryhmien kokouksissa, ja budjetin laatiminen aloitetaan heti sen jälkeen.

Paneelitilaisuus koulusäästöistä 5.11

2009-10-28T08:46:00.000+02:00

Paneelitilaisuus koulusäästöistä
to 5.11.2009 klo 18.30

Tule kuulemaan päättäjien vastauksia säästöjen kohdentamiseen
Paikka: Tapiolan koulun auditorio, Opintie 1, Espoo.

Tilaisuudessa alustavat otsikolla "Koulusäästöjen kova hinta"
• Mankkaan koulu, rehtori Lasse Utti
• lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Terhi Aalto-Setälä, HUS

Kysymyksiinne on kutsuttu vastaamaan suurimpien valtuustoryhmien edustajat sekä
• opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi
• sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä

Tule ja vaikuta, millainen lapsesi koulu ensi vuonna on!

Järjestäjä: Espoon koulujen johtokuntien verkosto

Lisätietoja:
Outi Suortti, puheejohtaja, KoKoEspoo ry
www.niipperinmontessori.fi

Solantaus: Kuntapäättäjät, ovatko lapset oikea säästökohde (HS 5.10)

2009-10-08T08:01:00.002+03:00

Lastenpsykiatri, tutkimusprofessori Tytti Solantaus kommentoi säästökohteita Hesarin artikkelissa (HS 5.10). Toivottavasti espoolaisvaltuutetut ovat lukeneet artikkelin. Juustohöyläsäästöjen kannattajan vastuu on kova ja seuraukset tiedossa.

Seuraavat lainaukset ovat artikkelista:

Kuntapäättäjiä varoitetaan säästämästä lasten ja nuorten kustannuksella, kuten 90-luvun laman aikana tehtiin. Tutkimusprofessori ja lastenpsykiatri Tytti Solantaus kehottaa kuntapäättäjiä miettimään tarkemmin, ovatko koulut säästöjen oikea kohde.

"Viime lama osoitti, että henkilöstösupistukset kouluissa lisäsivät koululaisten käytösongelmia", hän muistuttaa.

Nyt esimerkiksi Espoo kaavailee jopa 1990-luvun leikkauksia suurempaa siivua perusopetuksesta.

"Päättäjien on helppo vetäytyä vastuusta esittämällä vain leikkauksia budjettikehyksiin tarkemmin niitä kohdentamatta. Lapsista ja nuorista säästäminen on velan ottamista erittäin korkealla korolla", (Oulun lääninsivistysneuvos Petri) Kokkonen kritisoi.

Myös Solantaus arvostelee kuntapäättäjien asiantuntijuutta, kun on kyse koulutuksesta:
"Henkilö, joka käskee opettajia yhdistämään kaksi tai kolme koululuokkaa ja uskoo, ettei se vaikuta opetukseen ja oppimiseen, ei tunne opetustyötä eikä koulumaailmaa."

Solantauksen mukaan viime laman aikana iso virhe oli koulujen iltapäivä- ja harrastustoiminnan lopettaminen. Hän toivoo, että tätä virhettä ei toistettaisi.

"Lapset päätyivät hengailemaan pihoille ja kaduille ilman aikuisten ohjausta. Tyhjä iltapäivä on riski erityisesti varhaisnuorille ja murrosikäisille, jotka löytävät nopeasti päihteet ja näpistelemisen."

Solantaus muistuttaa, että olot koulussa, kotona ja päivähoidossa vaikuttavat olennaisesti lapsen kehitykseen.

"Viime laman aikana lapset ja nuoret kohtasivat henkilöstösupistusten myötä vähemmän aikuisia. Nekin aikuiset, joita he kohtasivat, olivat uupuneita ja ahdistuneita niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin."

Koko artikkeli löytyy täältä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4ji%C3%A4+varoitetaan+s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4m%C3%A4st%C3%A4+lasten+kustannuksella/1135249809695

KoKoEspoo varoittaa leikkauksten vaikutuksista ja järjestää kriisikokouksen

2009-10-06T08:52:00.003+03:00

KoKoEspoo ry varoittaa perusopetuksen leikkausten vaikutuksista. Leikkausten pelätään vaikeuttavan erityisesti niiden lasten tilannetta, jotka tarvitsevat oppimiseensa tukea, mutta ne vaikuttavat kaikkien lasten oppimisen ja turvallisen koulupäivän toteutumiseen.

Tänä syksynä on jo vähennetty mm. avustajapalvelua, tukiopetusta ja kerhotoimintaa. Syksylle 2010 suunnitellut lisäleikkaukset vaurioittaisivat koulun toimintaa vakavasti ja edessä olisi siirtyminen aivan toisenlaiseen todellisuuteen.

KoKoEspoo kutsuu vanhempia kriisikokoukseen keskiviikkona 7.10.2009 klo 18.

Tilaisuus pidetään Eestinkallion koulussa, osoitteessa Viittakorpi 7. Sisäänkäynti A-ovesta.

KoKoEspoo ry:n puheenjohtaja Outi Suortti kommentoi koulusäästöjä TV-uusisissa. Lähetys on nähtävissä oheisen linkin takaa:

http://areena.yle.fi/ohjelma/Tv-uutiset+ja+s%C3%A4%C3%A4

HS 6.10: Rehtoreiden budjettivalta ei tuo kouluille lisää rahaa

2009-10-06T07:45:00.004+03:00

Hesari ottaa koulujen kokonaisbudjetointiin tänään kantaa pääkirjoituksessaan.

"Espoon kaupunki aikoo siirtää ensi vuoden alusta lähtien opetuksen budjettivastuun kouluille, käytännössä koulujen rehtoreille. Tämä merkitsee sitä, että rehtori voi päättää jonkin verran siitä, miten koululle osoitettu rahapotti jaetaan.
Käytännössä rehtorin budjettivalta ja -vastuu jäävät suppeiksi. Opettajien palkat, kiinteistömenot, kouluruokailu ja kuljetukset nielevät koulukohtaisesta määrärahasta yli 90 prosenttia.

Suurimmassa osassa maata koulut päättävät jo nyt itsenäisesti, mitä kirjoja opetuksessa käytetään, millaisia värikyniä ja muita välineitä hankitaan ja millaista virkistystoimintaa oppilaille ja henkilökunnalle tarjotaan. Esimerkiksi kouluruokailuun rehtorit eivät voi puuttua, sillä kunnissa päätetään keskitetysti, ostetaanko ruoka ulkopuoliselta tuottajalta vai valmistetaanko omana työnä, useimmiten keskuskeittiöissä."

"Mikäli koulujen budjetit aiotaan siirtää rehtoreiden tehtäviksi, heidät pitää ensin kouluttaa riittävästi budjetin tekoon. Nykyiset rehtorit on koulutettu pedagogisiksi ja henkilöstön johtajiksi, ei taloushallinnon ammattilaisiksi.
Tärkeää on myös, että rehtorit voivat budjettia tehdessään saada tukea joltain taustayhteisöltä"

"Budjettityön siirtämisen rehtoreille pitää näkyä myös opetusviraston henkilöstön tarpeen vähenemisenä."

Artikkelin linjaukset vastaavat KoKoEspoo ry:n jo keväällä 2009 opetuslautakunnalle ja virkamiesjohtodolle esittämisä vaatimuksia.

Kokonaisbudjetointiin on siirryttävä hallitusti riittävän pilotoinnin kautta. Siirtymistä ei pidä ajoittaa ajankohtaan, jolloin koulutoimea uhkaavat suurimmat leikkaukset sitten öljykriisin. Leikkauskohteiden valintaa ei tule jättää yksittäisten rehtorien harteille vaan se on poliitikkojen tehtävä. Taloudellisen tiukkkuuden aikoina houkutus palkata halpoja epäpäteviä opettajia kalliimpien pätevien sijaan kasvaa. Tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Koko artikkeli on luettavissa linkin takaa. Voit myös osallistua keskusteluun:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rehtoreiden+budjettivalta+ei+tuo+kouluille+lis%C3%A4%C3%A4+rahaa/1135249831226

Koulusäästöadressiin kertynyt tuhat nimeä ennätysajassa

2009-09-25T14:49:00.002+03:00

Johtokuntaverkoston koulusäästöjä vastustavaan adressiin on kertynyt ennätysajassa jo yli tuhat nimeä. Adrerssi löytyy siis täältä:

http://www.adressit.com/allekirjoitukset/opetustoimen_leikkaukset_espoo/start/650

Jollet vielä ole allekirjoittanut, niin hyvin ehtii.

Naapurikunnassa Vantaalla on lähietäisyydeltä saatavissa mallia siitä, mihin koulujen kurjistaminen johtaa. Eihän tehdä Espoossa samaa virhettä? Jos opettajia ja opetustunteja (eli yksinkertaistaen tuntikehystä) vähennetään, on selvää, että myös opetuksen laatu kärsii.

Poliitikkojen hyvistä toiveista huolimatta.

Adressi koulusäästöjä vastaan

2009-09-23T12:31:00.002+03:00

Espoon alakoulujen johtokuntien verkosto on avannut adressin koulusäästöjä vastaan. Seuraavassa verkoston yhteyshenkilön saate ja linkki adressiin.

Hyvät koululaisten vanhemmat / espoolaiset !

Taloudellinen taantuma koettelee Espoosta kovalla kädellä ja kaupungin ensi vuoden budjettiin on luvassa mittava määrä leikkauksia. Yksi suunnitelluista leikkauskohteista on sivistystoimi, johon kohdistuisi tämän hetken tietojen mukaan 9 miljoonan euron leikkausvaatimus.

Espoon koulujen johtokunnat ovat huolestuneina seuranneet suunnitelmia perusopetukseen kohdistuvista leikkauksista. Näin mittavat leikkaukset ovat omiaan vaarantamaan perusopetuksen hyvätasoisen laadun Espoossa, johon kuntalaisina olemme tottuneet ja jota arvostamme. Esitetty leikkaustarve johtaisi väistämättä opettaja- ja avustajaresurssien vähenemiseen, ryhmäkokojen suurentamiseen, tarjottavan opetuksen laatuun ja määrään sekä vaarantaisi ravitsevan ja terveellisen kouluruoan laadun.

Olemme espoolaisten koulujen johtokuntien kanssa luoneet epävirallista verkostoa, jonka kautta olemme pyrkineet vaikuttamaan säästöpäätöksiin ja kertomaan niistä epäkohdista, joita näin mittavat säästöt koulutoimessa saisivat aikaan. Mielestämme kyse on arvovalinnasta, tarvittavat säästöt voidaan Espoossa toteuttaa myös muulla tavoin.

Toivon, että voisit tukea meitä tässä tavoitteessamme ja allekirjoittaa oheisen internetissä olevan adressin säästöjen kumoamiseksi. Annan mielelleäni lisätietoja asiaan liittyen.

Adressi löytyy oheisesat linkistä:

http://www.adressit.com/opetustoimen_leikkaukset_espoo

Ystävällisin terveisin,

Virpi Pasanen
Kantokasen koulun johtokunnan puheenjohtaja

Opetusministeri kirjoittaa Opettaja-lehdessä

2009-09-04T12:52:00.002+03:00

Seuraava artikkeli on julkaistu Opettaja-lehdessä.

Lyhytnäköistä säästää opetuksesta (Opettaja-lehti)

Henna Virkkunen henna.virkkunen@minedu.fi

Kuntatalouden kiristyessä moni kunta hakee kustannussäästöjä opetuksesta. Tämä on hyvin lyhytnäköistä. Muutaman vuoden talouskurimus, oletettua heikompi verotulojen kertymä, on kunnan mittakaavassa kuitenkin vain lyhytaikainen jakso.
Mutta lapsen elämässä vuosi on pitkä aika. Ja tiedämme, että tuolla ajalla voi olla ratkaiseva merkitys koko loppuelämän kannalta.

Edes näinä taloudellisesti vaikeina aikoina maan hallitus ei halua tinkiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Hallitusohjelman kirjaus siitä, että ikäluokkien pienenemisestä johtuva laskennallinen säästö ohjataan takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen, pitää edelleen kutinsa.

Ensi vuonna opetusministeriö ohjaa yli 62 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun parantamiseen Pop-ohjelman kautta. Myös taiteen perusopetuksen, joustavan perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan resursseja lisätään.

Pop-ohjelmalla on jo kahtena vuonna rahoitettu oppilaan ohjauksen ja erityisopetuksen kehittämistä sekä tuettu koulujen kielivalintojen monipuolistamista. Erityisen hyvin paikkansa on löytänyt koulujen kerhotoiminnan tuki, jonka ansiosta kouluissa on käynnistynyt yli 5 000 uutta kerhoa. Tätä toimintaa halutaan edelleen vahvistaa. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Tärkeintä on varmistaa, että jokaisella opettajalla olisi nykyistä enemmän aikaa oppilaille, ja mahdollisuus myös päivittää omaa osaamistaan. Työnantajasta riippuen opettajien mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen ovat voineet olla hyvinkin eriarvoiset
Opetusministeriön rahoituksella käynnistämmekin ensi vuonna Osaava-ohjelman, jossa tavoitteena on mahdollistaa täydennyskoulutus 32 000 opettajalle. Painopiste on erityisesti niissä opettajissa, jotka eivät ole voineet viime vuosina osallistua koulutuksiin.
Jatkamme myös opetusryhmien pienentämiseen suunnattua rahoitusta. Kuten alan ammattilaiset hyvin muistavat, tänä vuonna tarkoitukseen ohjattiin 16 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksissa. Epäilyksistä huolimatta raha näyttää löytäneen tiensä luokkahuoneisiin; opetusministeriön kunnille tekemän kyselyn perusteella 82 prosenttia kunnista todella käytti ryhmäkokorahan kokonaan tai osittain siihen varattuun tarkoitukseen.

Kunnat ilmoittivat käyttäneensä rahaa yleisimmin jakotunteihin ja ryhmien pienentämiseen, sekä jonkin verran erityisopetukseen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on sama vaikutus: oppilaat voivat opiskella pienemmissä ryhmissä.
Erinomaista on myös se, että kyselyssä moni kunta ilmoitti luopuneensa ryhmien suurennusaikeista. Tässä asiasta käydyllä julkisella keskustelulla on varmasti ollut suuri vaikutus.

Ensi vuodeksi ryhmäkokorahoitus nousee 30 miljoonaan euroon. Valtionosuusuudistuksesta johtuen rahoitus on tarkoitus suunnata haun perusteella. Tällöin voidaan varmistaa, että se ohjautuu varmasti luokkahuoneisiin lasten ja opetuksen hyväksi.
On selvää, ettei perusopetuksen laadun parantaminen voi jatkossa perustua pelkkään projektirahoitukseen. Tällä hallituskaudella toteutetuilla Pop-hankkeilla on voitu kehittää uusia toimintamalleja, jotka on tavoitteena tulevien laatukriteereiden kautta jalkauttaa koko perusopetuksen kenttään. Tärkein tehtävä on varmistaa, että jatkossakin joka puolella Suomea, kaikissa kouluissa on hyvä oppia ja opettaa.

Kirjoittaja on opetusministeri

Laatukriteerit opetukselle, osa II

2009-09-03T09:16:00.003+03:00

Opetushallituksen perusopetukselle asettamat laatukriteerit sanovat opetuksen taloudellisista resursseista seuraavaa:

"Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että koulutusresurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resursseja on riittävästi tuotettujen koulutuspalvelujen määrän, laadun ja palvelutuotannon rakenteen sekä organisoinnin kannalta...Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä."

Niinpä. Tämän toteutumiseen taitaa olla sijais- hankinta ja tukiopetuskieltojen vaivaamassa Espoossa matkaa.

Henkilöstöstä laatukriteerit kertovat näin:

"Riittävä määrä kelpoisuusvaatimuksen täyttäviä luokanopettajia, aineenopettajia, erityisopettajia, erityisluokanopettajiea sekä oppilaanohjaajia ja koulun tukitehtävissä työskentelevää henkilöstöä mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen...Työnantaja pyrkii pitkäaikaisiin virka- ja työsuhteisiin. Osaavien sijaisten rekrytointiin kiinnitetään erityistä huomiota...Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita"

Tämä vetää hiljaiseksi. Niin kaukana ihanteesta on koulujen todellisuus Espoossa syksyllä 2009.

Laatukriteerit opetukselle

2009-09-01T08:43:00.006+03:00

Opetushallitus on tehnyt perusopetukselle laatukriteerit. Ne ovat juuri nyt koulusäästöjen aikaan mielenkiintoista luettavaa. Onko opetus laadukasta omien lastesi koulussa?

Kodin ja koulun yhteistyölle laatukriteerit asettavat mm. seuraavia vaatimuksia:

"Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään sekä yhteisö-, että yksilötasolla. Yhteisötasolla huoltajat ovat mukana kehittämässä koulun toimintaa ja tukemassa koulu- ja luokkatason hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen...Kodin ja koulun yhteistyö on riittävän monipuolista. Toimintatavoista on sovittu."

Niinpä. Kuulostaa hienolta, mutta kuinkahan monessa koulussa on jo näin?

Huoltajien vastuusta laatukriteerit uskaltavat todeta seuraavaa:

"Lapsen huoltajalla on vastuunsa yhteistyön onnistumisesta. On tärkeää, että huoltajat osoittavat kiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan, arvostavat koulun ja opettajan työtä ja osallistuvat kodin ja koulun yhteistyöhön. "

Laatukriteereihin voit tutustua seuraavan linkin kautta:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm19.pdf?lang=fi

KoKo tapasi opetuslautakuntaa

2009-08-31T10:22:00.003+03:00

KokoEspoon edustajat tapasivat torstaina 27.8.2009 Espoon suomenkielistä opetuslautakuntaa Jupperin koululla.

Esittelimme viime talvena toteutetun Pelisääntöprojektin tuloksia ja kävimme läpi sen perusteella valmisteltavia kodin ja koulun yhteistyön pelisääntöjä. Opetuslautakunta sai kuulla mm. että kyselyyn vastanneiden opettajien joukko oli pieni, mutta vanhemmat vastasivat vilkkaasti. Tulokset ovat siis opettajien osalta suuntaa-antavia, mutta varsin kiinnostavia, jos ne kuvaavat koko opettajakunnan käsityksiä. Vanhempin näkemyksistä Espoon opetustoimi sen sijaan saa kyselystä halutessaan paljon tietoa. Opetuslautakunta oli kiinnostunut pelisääntöprojektista ja keskustelu oli vilkasta ja antoisaa.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös säästöjen kohdentamisesta. Koko on kerännyt keväästä lähtien vanhempien mielipiteitä ensi vuodelle suunnitelluista kouluun kohdistuvista säästöistä ja niiden kohdentamisesta. Vanhemmat vastustavat sijaiskieltoa ja hätiköityä koulujen kokonaisbudjetointiin siirtymistä laajasti. Perusopetus nähdään lasten hyvinvointia tukevana peruspalveluna, josta ei saa leikata - ainakaan niillä menetelmtillä kuin nyt ollaan tekemässä. Nyt saimme välittää vanhempien terveiset lautakunnalle. Säästöistä käytiin innokasta ja hedelmällistä keskustelua, joka herätti ajatuksia.

Lopuksi toimme esille konkreettisen tapauksen tältä syksyltä siitä, miten avustajien vähentäminen lisää koulutoimen menoja. Tässä tapauksessa pienluokassa opiskelevien erityisoppilaiden avustajaresurssia on leikattu. Leikkaus estää tai vaikeuttaa pienessä luokassa opiskelleiden erityisoppilaiden harjoittelun isossa luokassa. Tällöin vuoden päässä häämöttänyt, tavoitteena ollut siirtyminen tavalliseen luokkaan estyy. Superkallis pienryhmäopetus siis jakuu näillä lapsilla tulevinakin vuosina....

Kaiken kaikkiaan tapaaminen oli onnistunut. Vanhempin äänät kuunneltiin ja toivomme yhteistyön jatkuvan yhtä keskustelevassa ilmapiirissä!

Vanhempien säästöideoita, osa III

2009-08-27T09:07:00.002+03:00

Jatkoa sarjassa vanhemmilta kerättyjä säästöideoita:

Koulujen tilavuokrat
Koulujen tilavuokrien tuottotavoitteesta tulee määräajaksi luopua kokonaan. Tilojen tulee olla omakustannushintaisia. Tilaliikelaitos-järjestelmän mielekkyys pidemmälläkään aikavälillä ei aukea. Kaupungin kokonaisuudessaan omistama yhtiö kerää vuokria koupungin omistamista kiinteistöistä, joissa järjestetään lakiin perustuvaa palvelutoimintaa kuntalaisille? Missä piilee ansaintalogiikka? Tyhmenpi luulisi, että raha ei lisäännyt, mutta hallintokulut nielevät rahaa, kun ylläpidetään järjestelmää.

Rakentamiskustannukset ja energian tarve korkeakattoisissa design-kouluissa
Rakennetaan valoisia ja toiminnallisesti hyviä sekä muunneltavia perusrakennuksia. Maisemaan sopivuus ja kauneusarvot eivät edellytä monumentaalista rakentamista.

Johtokuntien kokouspalkkiot
Johtokunnille tulee antaa mahdollisuus luovuttaa kokouspalkkionsa oman koulun käyttömenojen kattamiseksi.

Sivistystoimen esitemenot
Painetuista neliväriesitteitä voidaan luopua kokonaan. Ensisijaisesti sähköiset ja toissijaisesti vaatimattomammat paperiset esitteet ja tiedotteet riittävät.

Nyt on vanhempien säästökohteet julkaistu. Huomenna julkaistaan huoltajalta tullut idea siitä, miten vanhmmat ja vanhempainyhdistykset voivat tukea resurssipulan kourissa painiskelevaa koulua. Toivottavasti joku ottaa kopin!

Vanhempien säästöideoita, osa II

2009-08-26T14:35:00.002+03:00

Tässä seuraa lisää vanhemmilta tulleita säästöideoita koulu- ja sivistystoimeen.

Koulun sisäinen hallinto
Muusta kuin välttämättömästä raportoinnista voidaan kouluissa luopua määräajaksi ja käyttää näin vapautuva aika lasten kasvun ja kehityksen tukemiseen. Toisaalta sellaisista kehittämistoimista ei tule luopua, jotka ehkäisevät tuen tarpeen (eli myös kustannusten) jatkuvaa kasvua.

Uinninopetus
Lähes kaikki espoolaislapset osaavat uida. Uinninopetus on kallis palvelu. Keskitetään se alkuopetukselle ja/tai vain niille oppilaille, jotka eivät osaa uida.

Materiaalit
Täydennettävien harjoituskirjojen määrää voidaan vähentää. Vanhempien kokemuksen mukaan iso osa niistä jää täyttämättä. Vihkotyöskentely parantaa kirjoitustaitoa ja harjoituskirjan tekeminen itse harjaannuttaa hakemaan tietoa.

Retkiraha
Koulujen retkiraha voidaan laittaa määräajaksi jäihin. Kulttuuria voidaan tarpeen mukaan tuoda kouluihin, jotta työ ei kulttuurin tekijöiltä täysin lopu.

Lisää säästöideoita seuraa...

Vanhempien säästöideoita. Osa I

2009-08-24T10:17:00.002+03:00

Viime viikolla KoKon blogissa julkaistiin vanhemmilta kerättyjä näkemyksiä siitä, missä perusopetuksessa ei ainakaan saa säästää. Tällä viikolla esittelemme vanhempin säästöideoita. Ne perustuvat pääosin 10.8 järjestettyyn koulusäästöaiheiseen yleisötilaisuuteen ja vanhemmilta tulleisiin viesteihin.

Golfkentät ja muu urheilurakentaminen
Urheilurakentaminen ja esimerkiksi Golf-kenttään sijoittaminen nähdään täysin turhana ja vastuuttomana taloudellisen niukkuuden aikana. Liikunnan harrastamisen edellytyksistä tulee huolehtia pidemmällä aikavälillä, mutta siinä koululaisten edun mukaista olisi lähiliikuntapaikkoihin panostamien.

Teatteritalo
Teatteritalon rakentaminen nähdään täysin tarpeettomana juuri nyt. 50 km Espoosta säteellä on kymmeniä teattereita. Teatteritaidetta ja sen tekijöitä voidaan tukea uusia seinä rakentamatta.

Koulujen ATK-hankinnat
Tietokoneet ja Smartboardit nähdään tarpeettomina hankintoina. Tosin vastakkaisiakin näkemyksiä esiintyy ja esimerkiksi Smartboardien nähdään toisaalta säästävän esimerkiksi kopiointikuluissa.

Lisää vanhempien säästöajatuksia julkaistaan lähipäivinä.

Mistä ei saa säästää? Osa II

2009-08-21T07:44:00.003+03:00

Eilen julkaistiin ensimmäinen osa vanhemmilta kootuista näkemyksistä siitä, mistä koulutoimessa ei saa säästää. Tässä toinen.

Tukiopetus ja muut tukitoimet
Tukitoimien tasossa ei nähdä yhtään tinkimisen varaa. Kouluavustajien määrä ja muut tukitoimet tulee vanhempien mielestä säilyttää. Niissä on joissain kommenteissa todettu olevan ennemminkin lisäämisen tarvetta. Toisaalta tukitoimentarpeen jatkuvan kasvun hillitsemiseen voisi löytyä keinoja.

Yleisopetuksen nykyiset opetuksen järjestämisen käytännöt näyttävät tuottavan jatkuvasti lisää tuen ja lisäaikuisten tarvetta. Tämä näkyy tilastoissa, joiden mukaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä jatkaa kasvuaan. Nykytiedon mukaan opetus on järjestettävissä myös niin, että se palvelee paremmin heterogeenistä oppilasjoukkoa ja lisätuen tarve vähenee.
Asiaan liittyvät myös koulukyydit, jotka ovat erittäin kalliita. Heterogeenisempää oppilasjoukkoa hyvin palveleva yleisopetus vähentäisi tarvetta koulukyyteihin.

Luokkakoot ja jakotunnit
Espoon luokkakoot ovat valtakunnallisesti katsoen nykyisellään suurehkot. Varaa niiden kasvattamiseen ei nähdä olevan. Jakotunnit nähdään erittäin tärkeinä sekä lasten oppimisen, että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Tuntikehyksen leikkaus vähentää jakotunteja.

Vahempien näkemyksiä esittelevä sarjaa jatkuu. Huomenna julkaistaa vanhempien säästöajatuksia.

Mistä kouluissa ei saa säästää? Osa I

2009-08-20T11:23:00.002+03:00

KoKoEspoo ry on keväästä lähtien kerännyt tietoa vanhempainyhdistysten ja vanhempien näkemyksistä koulusäästöjen kohdentamisesta. Viimeksi vanhempien ääntä kuultiin Ruusutorpan koululla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 10.8.2009. Blogissa julkaistaan niistä parhaita paloja jatkokertomuksena. Tässä ensimmäiset.

Kasvatustyössä olevat aikuiset
Lähes poikkeuksetta vanhemmat pitävät kasvatustyössä olevien aikuisten määrää tärkeimpänä kohteena, johon säästöjä ei saa kohdistaa. Aikuisten määrän vähentäminen sijaiskiellon tai avustajapalvelun leikkausten avulla nähdään voimakkaasti lasten edun vastaisena toimena.

Jotkut vanhemmat ovat esimerkiksi tuoneet esiin, etteivät välttämättä halua laskea lapsiaan ollenkaan kouluun, jos luokalla ei ole opettajaa tai sijaista. Vanhemmat haluavat myös tietää, milloin lapsen luokka on ilman aikuisen välitöntä valvontaa. Koska vanhemmat ovat viime kädessä vastuussa lapsensa turvallisuudesta, on katsottava, että heillä on myös oikeus tähän tietoon. Rehtoreille tiedottamisesta tulee iso taakka.

Terveellinen kouluruoka ja muu perushuolenpito
Kouluruuan vanhemmat näkevät erittäin huonona säästökohteena. Kouluaterian on oltava riittävän ravitseva ja maistuttava lapsille, jotta se tulee syödyksi. Tämä on osa lasten perustarpeista huolehtimista.

Oppilashuollon palvelut
Palautteessa on tullut ilmi, että oppilashuolto, johon kuuluvat kouluterveydenhuolto, koulupsykologien ja –kuraattorien palvelut, nähdään tärkeänä. Huoltajat kokevat, että näiden leikkaaminen aiheuttaa pahoinvointia ja lisää syrjäytymisvaaraa. Kommenteissa on tullut esiin, että ennemminkin talouskriisin nähdään aiheuttavan tarvetta näiden palvelujen vahvistamiseen.

Koulun kerhotoiminta
Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia voidaan tutkimusten mukaan (mm. Keltikangas-Järvinen) tehokkaasti tukea koulussa järjestettävällä kerhotoiminnalla. Aikana, jolloin perheiden tilanne on epävakaata ja lasten hyvinvointi vaakalaudalla, on kerhotoiminnan leikkaaminen iso riski. Keinoja sen tehostamiseen tulee enemminkin etsiä.

Muutetaan espoolaisten liikunta- ja urheiluseurojen avustusperiaatteita niin, että ne suosivat seuroja, jotka järjestävät iltapäivisin (ennen klo 17) koulujen tiloissa ilmaista tai halpaa harrastustoimintaa, joka on suunnattu oppilaille. Ongelmia hankintalain suhteen ei pitäisi tulla, kun yhdistyksille ei aseteta ehdotonta järjestämisvelvollisuutta. Kuvataide- musiikki- jne. oppilaitoksille voidaan asettaa vastaavanlaisia houkuttimia
TIP- eli Turvallisen iltapäivän hanke on alustavien tietojen mukaan ollut voitollinen, eli se ei maksa kaupungille mitään. Koulussa kaikenikäisillä lapsille tarjottava iltapäivätoiminta tukee perheitä ja lasten hyvinvointia. Annetaan kaikille halukkaille kouluille tilaisuus ryhtyä sen järjestämiseen.

Lisää vanhempien näkemyksiä julkaistaa huomenna!

Ajankohtaista koulusäästöistä

2009-08-17T09:07:00.004+03:00

Koulusäästöt puhuttavat vanhempia. Maanantaina 10.8.2009 vanhempia kokoontui KoKoEspoon kutsumana Ruusutorpan koululle keskustelemaan Espoon kaupungin heikentyneen taloudellisen tilanteen aiheuttamista paineista koulutoimea kohtaan. Säästöjä ja leikkauksia tulee sivistystoimen sektorille väistämättä. Nyt on punnittava, mistä tingitään ja mikä pitää säilyttää. Paikalla oli kolmattakymmentä aktiivista vanhempaa. Kansaedustaja Sanna Lauslahti alusti valtakunnallisella näkökulmalla. Koulutus on todetty tärkeäksi osa-alueeksi, eikä opetusministeri hyväksy perusopetuksen säästöjä tai lomautuksia.

Yhteenvetona vanhempien ajatuksista tilaisuuden ja jo aiemmin saatujen mielipiteidenperusteella seuraavaa:

Vanhemmat haluavat ehdottomasti säilyttää
- tarpeeksi aikuisia kasvatustyössä
- terveelllisen kouluruokailun
- oppilashuollon palvelut
- koulun kerhotoiminnan
- tukiopetuksen ja muut tukitoimet
- nykyiset luokkakoot ja jakotunnit

Seuraavista palveluista ollaan valmiita tinkimään
- museot ja kirjastot
- Golfkentät ja muu urheilurakentamiset
- Teatteritalo
- Koulujen ATK-hankinnat
- turhat raportoinnit
- uinnin opetus uimataitoisille
- materiaalit
- retkiraha
- Koulujen tilavuokrat
- Rakentamiskustannukset ja energian tarve korkeakattoisissa design-kouluissa
- Johtokuntien kokouspalkkiot
- Sivistystoimen mainosmenot

Keskiviikkona 12.8.2009 KokoEspoon ja espoolaisten johtokuntien verkoston edustajat tapasivat sivistys- ja koulutoimen johtoa ja välittivät vanhempien viestiä: kasvatustyössä olevien aikuisten määrää ei saa vähentää, jakotunteja ei saa poistaa, eikä luokkokokoja kasvattaa.

Uutiset jotka tilaisuudessa saimme, eivät olleet hyviä: sijaiskieltoa ei ole peruutettu, avustajien määrää on jo vähennetty ja koulut siirtyvät aiemmasta päätöksestä poiketen kokonaisbudjetointiin vuoden vaihteessa. Syksyn lukujärjestykset ennakoivat tuntikehysleikkausta.

KoKo seuraa nyt tilannetta tiiviisti ja kutsuu kaikkia vanhempia ja vanhempainyhdistyksiä mukaan keskusteluun. Tiedotamme tästä tarkemmin lähipäivinä.

Kirjasi
Tuula Purhonen
puheenjohtaja
Juvanpuiston koulun vanhempainyhdistys
KoKoEspoo ry:n sihteeri

Keskustelua koulusäästöistä 10.8 Ruusutorpan koululla

2009-06-26T08:11:00.001+03:00

KoKoEspoo ry järjestää kaikille avoimen keskustelutilaisuuden aiheesta

Perusopetuksen säästöt – mistä opetuksessa sopii nipistää?

Kuntatalouden romahtamisen estämiseksi Espoossa on toteutettava menojen leikkauksia. Viisaiden säästökohteiden valintaan pitää nyt panostaa! Säästökohteet on valittava niin, että ne aiheuttavat vähiten vaurioita lasten ja nuorten oppimisen sekä terveen kasvun ja kehityksen edellytyksille. Tähän tarvitaan vanhempien, päättäjien, koulujen ja virkamiesjohdon avointa vuoropuhelua.

Mitä mieltä olet?

· onko sijaiskielto oikea tapa toteuttaa koulusäästöt?
· kannattaako tukiopetuksesta säästää?
· onko aikuisten määrää varaa vähentää kouluissa?
· onko hallintoväen lomautus poissuljettu vaihtoehto kuntasektorilla?
· mitkä ovat ne koulun ydintoiminnot, joista ei ehdottomasti saa tinkiä?

Tule keskustelemaan koulusäästöistä

maanantaina 10.8. klo 18.30 – 20.30

Ruusutorpan koulun ruokasaliin, os. Leppävaarankatu 24.

Paikalle ovat tervetulleita kaikki vanhemmat ja muut asiasta kiinnostuneet. Valtakunnallista näkökulmaa tulee tilaisuuteen edustamaan kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Koulukohtainen budjetointi alkaa pilotoinnilla

2009-06-17T12:40:00.002+03:00

Espoon kaupungihallitus kehottaa sivistystoimea valmistelemaan koulukohtaiseen budjetointijärjestelmään siirtymistä pilotoinnin kautta ja siten, että riittävä henkilöstöresurssi koulukohtaisesti turvataan.

Kaupungin hallitus edellyttää saavansa tarkan selvityksen siitä, aiheuttaako koulukohtaiseen bujetointiin siirtyminen koulujen keskinäisen tasa-arvoisen aseman huononemista ja onko tarkoituksena luopua Espoon yhteisestä koulutuspolitiikasta.

Hyvä päätös!

KoKo vetoaa koulusäästöjen suunnitelmallisuuden puolesta

2009-06-14T17:51:00.002+03:00

KoKoEspoo ry lähetti 14.6.2009 valtuustoryhmille, kaupungin johdolle ja opetuslautakunnalle seuraavan vetoomuksen:

Säästöt ja koulukohtainen kokonaisbudjetointi

Espoon kaupunki harkitsee perusopetuksen koulujensa siirtämistä koulukohtaiseen kokonaisbudjetointiin. Tämä tarkoittaa, että tuntikehyksestä luovutaan, ja jokaisen koulun rehtori vastaa siitä, että rahat riittävät koulun toimintaan. Kun tarkoitus on näin toteuttaa välttämättömät säästöt, tämä tarkoittaa, että rehtorit joutuvat kouluissa päättämään, mihin niukkenevat resurssit kohdistetaan ja mistä leikataan.

Vakavana pelkonamme on, että järjestelmä asettaa toteutuessaan koulut ja oppilaat huomattavan epätasa-arvoiseen asemaan. Odotettavissa on, että koulut tulevat onnistumaan hyvin eri tavoin keskeisten seikkojen, kuten turvallisuuden, perusasioiden hyvän oppimisen ja tukitoimien turvaamisessa. Rehtoreille kokonaisbudjetoinnin toteuttaminen on kohtuuton tehtävä, etenkin, kun se sisältää vastuun leikkauskohteiden eettisten valintojen tekemisestä. On pelättävissä, että rehtorit joutuvat eri tahoilta tulevan repivän kritiikin kohteiksi ja ilmapiiri kodin ja koulun yhteistyössä vaurioituu vakavasti.

KoKoEspoo ry vetoaa Espoon valtuustoryhmiin

· ettei tällaista kauaskantoista päätöstä tehtäisi harkitsemattomasti eikä varsinkaan kuulematta rehtoreita

· että välttämättömät, kuntatalouden romahtamisen torjuvat säästöt kohdennetaan vanhempien, päättäjien, koulujen ja virkamiesjohdon avoimen vuoropuhelun perusteella sellaisiin kohteisiin, joiden harkitaan aiheuttavan vähiten vaurioita lasten ja nuorten oppimisen sekä terveen kasvun ja kehityksen edellytyksille

Espoossa 14. kesäkuuta 2009

KoKoEspoo ry

Outi Suortti
Puheenjohtaja

Tuula Ahola
Varapuheenjohtaja

Lisätiedot:

Outi Suortti
050-549 1856

Tuula Ahola
0405535 474

Susanna Lehti
050 5755 961

Jakelu
· valtuustoryhmien puheenjohtajat
· suomenkielinen opetuslautakunta
· opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen
· sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä
· kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen

Negatiivinen kierre

2009-05-26T08:51:00.002+03:00

Näin kouluvuoden päättyessä kuulee kaikenlaista vanhemmilta, paineet purkautuvat pitkän kouluvuoden jälkeen. Keskustelin pitkään äidin kanssa, joka tuntee olonsa täysin avuttomaksi, koska tuntee, että lapsesta koulussa rakentunutta kuvaa ei pysty millään enää muuttamaan.

Kaikkien lasten koulutaival ei suju niinkuin sen toivoisi sujuvan. Joihinkin luokkiin sattuu muutama velikulta, joista yhteisten kepposten myötä kultaisuus karisee, ja sopivaisuuden rajoja venytellään liikaa. Tätähän sattuu kaikkialla, mutta jos koulu ei saa tilannetta haltuun, saattaa se jonkin ajan kuluttua muuttuakin kierteeksi, jota on hyvin vaikea katkaista. Kun lapselle alkaa kertyä negatiivista huomiota, se helposti saa hänet astarintaan, koska usein jatkossa helposti hutkitaan, ennen kuin kunnolla tutkitaan. Tämän lapsi kokee epäoikeudenmukaisena kohteluna. Hän ei osaa nähdä yhteyttä siihen, että hän on käyttäytynyt muissa yhteyksissä hutkimisen arvoisesti, jos juuri tässä kokee olevansa syytön. Oikeusmurhan kärsimykset mielestään kohdannut, uhmainen lapsi taas ei helposti kerää sympatioita opettajilta, ja niin kierre voi olla valmis.

Tähän kierteeseen voisi olla helppo saada katkaisu yläasteelle siirtymisen vaiheessa. Voi kuitenkin sattua, että yläasteelle siirrytään saman luokkaporukan kanssa, jossa lapsella on jo se valmis roolinsa. Ei voikaan lakata olemasta cool, vaan taas koitellaan rajoja, ja vanha meno jatkuu. Taas palaute koulusta on ainoastaan negatiivista, sekä lapselle suoraan, että kotiin. Seuraavallekaan luokalle siirryttäessä, vaikka luokanvalvojakin vaihtuisi, ei ole mahdollista parantaa.

Vaikka muut opettajat eivät erikseen valottaisi uusia opettajia juuri tämän lapsen hankaluudesta, Wilma kyllä tekee sen. Tällaiselle lapselle Wilma on rikosrekisteri, josta kaiketi mikään aikaisempi tieto ei katoa, ja jossa ilmeisesti lähes jokaisella aikuisella koulussa on vapaa pääsy lapsen tietoihin. Ainakin tämän äidin mukaan hänelle oli erikseen printattu kaikki ne negatiiviset huomautukset, varoitukset ja uhkaukset, joita lapsen koulunkäynnistä tähän mennessä oli merkitty. Äiti itse ei kykene Wilmaan tämän lapsensa kohdalla menemään, koska hän ei sitä itkultaan voi edes katsoa. Hän ei myöskään keksi, miten voisi lastaan auttaa, eihän hän voi olla koulussa valvomassa, miten lapsi käyttäytyy, vaikka kotona miten vaalittaisiin hyviä tapoja ja toisten huomioon ottamista. Lapsi itse taas ei osaa enää odottaa koululta mitään positiivista, ja vaikka yläkoululaisena näyttääkin jo isolta, on itseasiassa vielä täysin lapsi lapsen reaktioineen.

Äiti kysyykin, miksi koulussa aina lapsi on se hankala, ja koti siihen syyllinen, ja kodin siis pitäisi parantaa lapsen käyttäytyminen koulussa. Miten jatkuva yksipuolisesti negatiivinen palaute suoraan lapselle sekä kotiin auttaa lasta parantamaan käyttäytymistään koulussa, ja miten vanhemmat voivat vaikuttaa siihen, mitä lapsi koulussa kokee? Kenen tehtävä on hoitaa lapsen sopeutuminen kouluun, vanhempien vai koulun? Tämäkin äiti on ollut lähes kaikkien oppilashuoltoon osallistuvien tahojen kanssa asiaa hoitamassa.

Kysymykseni teille kuuluukin: Mitä tehdä, jos Wilmasta on tullut rikosrekisteri, eikä kellään koulussa ole mitään positiivista sanottavaa lapsesta? Kannattaako lähteä siitä, että lapsi on yksin syypää tilanteeseen, vai voisiko negatiivisen kierteen jotenkin katkaista, positiivisessa yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa? Yhdessä pohtimalla uusi lukuvuosi voisi tämänkin lapsen kohdalla muodostua tätä lukuvuotta paremmaksi.

Terveisin Outi Suortti

KoKo vastustaa koulujen sijaiskieltoa

2009-05-11T09:31:00.006+03:00

Sivistystoimen johto määräsi kouluihin sijaiskiellon. Tämä tarkoittaa, ettei sijaisia saa palkata opettajan alle kolmen päivän poissaoloihin, ei edes ekaluokille. Kielto on jatkuva, eli se koskee myös ensi lukuvuotta. Koulun rehtori voi hakea kieltoon tapauskohtaisesti poikkeusta ja opetustoimenjohtaja voi turvallisuussyistä joissain tapauksissa myöntää sen. Säästöä toimenpiteellä saadaan muutamia satoja tuhansia euroa.

Sijaiskielto tarkoittaa, että opettajat joutuvat joka aamu valmistautumaan poikkeusjärjestelyihin, siltä varalta, että kollegoita on poissa. Lasten kannalta katsoen jokainen aamu voi tuoda tullessaan esimerkiksi siirtymisen naapuriluokkaan. Opettajien työmotivaatio tulee kärsimään nopeasti ja luokkahenki vaurioituu lasten kokiessa turvattomuutta.

Vanhemmat ovat KoKoEspoon saaman palautteen mukaan reagoineet kieltoon voimakkaan kielteisesti. Osa ei toimittaisi lasta kouluun lainkaan, jos opettajaa ei ole. KoKoEspoo vastustaa sijaiskieltoa. Perusteina ainakin:

Lapset ainakin nelosluokille saakka ovat liian pieniä oppimaan mitään turvattomissa olosuhteissa. Jo pelkkä ahtaus saa aikaan ahdistuksen kaikissa, myös isommissa koululaisissa, puhumattakaan siitä, että aikuisia ei ole paikalla katsomassa, että kaikkia kohdellaan hyvin.
Kahdesta luokasta yhdistetyssä, siis helposti viitisenkymmentä lasta käsittävässä luokassa, opettaja ei todennäköisesti huomaa lasten turvattomuutta. Kiusaaminen, jopa fyysinen, voi jäädä huomaamatta, koska opettajalla on käytännössä ylivoimainen työ keskittyä edes jonkinlaisen työrauhan ylläpitämiseen. Varsinkin alkuopetuksessa lapsi turvaa vain tuttuun aikuiseen, muut aiheuttavat turvattomuutta.
Lapset ovat tässäkin asiassa uskomattoman epätasa-arvoisessa asemassa Espoon sisällä. Osa saa pätevää opetusta, mutta paljon poissaolevan opettajan oppilaiden oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ei toteudu

Vanhemmilla on vastuu lapsen turvallisuudesta koko päivän ja ehdoton oikeus olla tietoinen siitä, miten opetus koulussa on järjestetty. Vanhemmilla tulee siis olla ajantasainen tieto siitä, että lapsi on koulussa ilman opettajaa. Vanhemmilla on oikeus tietää opettaako heidän lastaan siihen palkattu opettaja, pätevä sijainen vai joku muu, ja tapahtuuko tämä opetus siinä ryhmässä, joka heidän lapselleen on osoitettu, vai ryhmässä, joka on liian suuri tai että lapset ovat keskenään ilman opetusta. Näin vanhemmat osaavat vaatia koululta toimia opetuksen saattamiseksi asianmukaiseksi täyttämään opetussuunnitelman mukaisen tason.

Tarvittavat säästöt on etsittävä muualta. Säästökohteet näyttävät valitun mahdollisimman raflaaviksi, jotta niiden toteuttaminen estyisi kovan vastustuksen vuoksi. Ehkäpä tämä on tarpeen kaupungin toimialojen taistelussa määrärahoista? Palvelunkäyttäjien edun mukaista olisi huolellisesti etsiä säästettävää sieltä, missä se vaurioittaa lasten opetusta vähiten. Jätetään siis opettajat, avustajat ja tuntikehys rauhaan. Odotamme sivistystoimelta edelleen laskelmia vaihtoehtoisista säästökohteista. Miten olisi hallinnon supistaminen määräajaksi? Olisiko aika pitää taukoa tietotekniikan ostamisesta ja ylläpitämisestä, esimerkiksi osaan kouluja hankituista liitutaulut korvanneista smartbordeista? Toivottavasti kuulemme pian ideoita pedagogisista ratkaisuista, joilla opetusta kehitetään niin, ettei tarve kalliisiin erityisluokkasiirtoihin edelleen kasva. Luovutaan työkirjoista, ainakin kirjamuodossa, ryhmäprojekteissa oppilaat työstävät materiaalia itse ja oppiminen ei ainakaan heikkene.

Professori Tytti Solantaus muistutti televisiohaastattelussa 1.4.2009, että lasten ja nuorten palvelujen lähtötaso on nyt heikompi kuin 90-luvun laman alkaessa. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat leikkauslistat ovat siksi mahdollisesti jopa haitallisempia kuin 1990-luvun aikana. Tutkimukset kertovat, että laman jäljet näkyvät vieläkin osassa perheitä, ja on pelättävissä, että uusi lama iskee näihin perheisiin myös esimerkiksi Espoon tukossa olevan lastensuojelun, perheneuvolan ja lastenpsykiatristen palveluiden kautta. Apua tarvitsevalle lapselle ja perheelle nousee siis seinä vastaan joka puolella. Kun lapsen arki on koulussa, on opetusjärjestelyillä ja tukitoimilla on merkittävä vaikutus hyvinvointiin.

Huolehditaan siis kaikista lapsista, tiukasta taloudesta huolimatta!

KoKoEspoo kertoo asiasta jatkossakin blogissaan, ja vanhemmat voivat keskustella ja esittää mielipiteitään joko blogiin kommentoimalla tai osoitteella kokoespoo@yahoo.com. Vanhempien kommentit välitetään koulutoimen ja kaupungin johdolle.

Pelisääntöpaneeli onnistui!

2009-04-23T07:35:00.003+03:00

KoKon "Pelisäännöt"-paneeli onnistui yli odotusten. Paikalla oli mahtavan aktiivinen yleisö, joka otti osaa keskusteluun terävillä kommenteilla. Panelistimme, jotka on mainittu edellisessä lastussa, olivat vireessä. He kukin toivat tietonsa ja kokemuksensa yhteiselle areenalle. Erityisen ilahduttavaa oli, että sanansa sanoi reippaasti myös Viherlaakson koulun ysiluokkalainen, Anna Ahola.

Keskustelussa nousi esiin tärkeitä asioita ja vaikka paljon jäi sanomatta, uskon, että KoKon hallitus sai paljon pureskeltavaa. Minulle kolahti erityisesti kaksi asiaa

sekä oppilaat, opettajat, että vanhemmat tarvitsisvat selvästi nykyistä enemmän positiivista palautetta. Tässä on meillä kaikilla peiliin katsomisen paikka! Lapsi kaipaa opettajan tunnustusta ja positiivista huomaamista, koti kaipaa opettajan ja koulun myönteistä viestintää lapsesta ja opettaja ja koko kouluyhteisö vanhempien kehuja ja kannustusta. Myös joulu- ja kevätjuhlien välisenä aikana.
hyviä tuloksia ei saada asenteella, jossa oppilas on kuin kilpahevonen, jota vanhempien ja opettajan valmennuksella työnnetään yhä parempiin yksilösuorituksiin. Koululuokka on yhteisö, jossa paras tulos saadaan panostamalla yhteisön hyvinvointiin ja yhteisöllisiin oppimisen tapoihin.

KoKon hallitus lähtee nyt työstämään paneelin ja tekemänsä kyselyn perusteella kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta tukevia pelisääntöjä. Yhteistyökumppaniksi koulutoimen puolelta lupautui hallintopäällikkö Tapio Erma. Tulemme viestittämään asiasta aktiivisesti myös jäsenyhdistyksiä ja toivomme niiltä kommenteja ja mieleipiteitä jatkossakin.

Lämmin kiitos mahtavasta panoksesta sekä panelisteille, että yleisölle!

Terveisin
Susanna Lehti

TERVETULOA!

2009-04-17T09:19:00.003+03:00

Hyvä vanhempainyhdistysaktiivi, opettaja, rehtori tai muuten kodin ja koulun yhteistyöstä ja sen kehittämisestä kiinnostunut!

KoKoEspoo ry järjestää paneelikeskustelun, jonka aiheena on

”Pelisäännöt kodin ja koulun yhteistyölle”.

Aika keskiviikko 22.4. klo 18.30 – 20.30
buffetti avoinna klo 18.00 – 18.30

Paikka Ruusutorpan koulu, auditorio, os. Leppävaarankatu 24

Tule keskustelemaan kodin ja koulun yhteistyön karikoista ja riemun hetkistä! Pääset vaikuttamaan valmisteilla oleviin kodin ja koulun välisen yhteistyön pelisääntöihin nimenomaan espoolaisesta näkökulmasta.

Paneelissa keskustelijoina ja tentattavina ovat

Anna Ahola, koululainen, 9. lk, Viherlaakson koulu
Tapio Erma, hallintopäällikkö, suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö
Martti Hellström, rehtori, Auroran koulu
Leila Tuominen, rehtori, Kalajärven koulu
Sari Laasila, opettaja, Juvanpuiston koulu
Tuija Metso, erikoissuunnittelija, Suomen Vanhempainliitto ry
Outi Suortti, päiväkodin johtaja, KoKoEspoo ry

Järjestelyjen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan sähköpostitse
viimeistään 20.4. kokoespoo@yahoo.com.

Tervetuloa!

KoKoEspoo ry, hallitus

Vanhemmat ja koulu oppilaan parhaaksi

2009-04-08T09:21:00.003+03:00

Etelä-Suomen lääninhallitus järjesti huhtikuun alussa Helsingissä koulutuksen aiheesta "Vanhemmat ja koulu oppilaan parhaaksi". Koulutuksessa alusti myös KoKoEspoo ry:n Tuula Purhonen.

Päivä oli antoisa ja ajatuksia herättävä. Matkaan tarttui joukko hyviä vinkkejä vanhempainyhdistystyöhön - ne vinkit haluan jakaa kaikille muillekin. Perusajatuksena on että, kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää. Mutta miten saadaan koti ja koulu toimimaan yhdessä, samalla puolella? Ja erityisen tärkeää on ymmärtää, että lapset ja nuoret ovat tekijöitä, eivät kohteita. Vanhempienkin tulisi saada positiivinen liittymispinta kouluun.

Aamupäivällä Raili Lehtolainen kertoi omasta tutkimuksestaan "Keltaista ja kimaltavaa - kodin ja koulun yhteistyöstä koulun ja kodin yhteyteen". Esityksessä käytiin läpi mm. eri sukupolvien erilaiset kokemukset omista kouluajoistaan sekä Lehtolaisen tutkimuksia kodin ja koulun yhteistyöstä. Näissä tutkimuksissa otettiin koti mukaan koulun toimintaan mm. pyytämällä vanhempia kertomaan lapsilleen omista kouluajoistaan. Tätä tutkimuksesta saatua materiaalia (mm. piirustuksia ja tekstejä) käytettiin koulussa. Projektin aikana lapset ja vanhemmat kävivät läpi omia erilaisia kokemuksiaan kouluajoista ja pohtivat asioita yhdessä. Samalla rakennettiin kodin ja koulun välistä vuorovaikusta sekä tunnesuhteita osallistujien välille että luomalla omakohtaisia kokemuksia tarkasteltavaan asiaan. Erilaisuuden huomioimisen, pohtimisen ja omakohtaisten kokemusten kautta voidaan saada uusia asioita kodin ja koulun yhteistyön kohteiksi - saadaan aikaan jatkuva vuorovaikutus!

Iltapäivällä Pirjo Somerkivi Suomen Vanhempainliitosta kertoi vanhempainyhdistystoiminnasta ja kasvatuskumppanuudesta. Somerkiven mukaan vanhempainyhdistystoiminnan osalta tulee muistaa, että se on luonteeltaan kansalaistoimintaa (mm. lähtee liikkeelle yhteisön tarpeista, on vapaaehtoista ja avointa). Kasvatuskumppanuuden lähtökohtana pitäisi olla myönteinen luottamus, ja vastuu on kaikille aikuisilla. Kasvatuskumppanuus on myös jaettua asiantuntijuutta: opettajalla on ammatillinen osaaminen ja vanhempi taas tuntee oman lapsensa parhaiten. Lasten kuunteleminen on erityisen tärkeää - he ajattelevat avoimesti ja kysellen. Heidät tulisi ottaa mukaan toimintaan kumppaneiksi ja erilaisiin tilanteisiin avustajiksi.

Ja sitten niitä vinkkejä ja toiminta-ajatuksia
- tarvitaan jokin tärkeä asia, jotta vanhempia saadaan tulemaan mukaan kouluun ja vanhempainyhdistystoimintaan
- kontaktien luominen paikalliseen OAJ:hin
- lapsen aloittaessa koulutaivaltaan kolmikantakeskustelu koti-koulu-päivähoito
- tiedon välitys yhteisfoorumin kautta (mm. Helmi/Wilma) esim. luokkakohtaiset tiedotteet, vanhempainyhdistyksen tiedotteet
- kyselyt, joiden tulokset jaetaan sekä oppilaille että vanhemmille
- opettaja kutsuu vanhemmat koolle ensimmäistä kertaa, sen jälkeen rooli vanhemmille (luokkakohtainen toiminta)
- luokka (opettaja, oppilaat, vanhemmat) tekevät jotain yhdessä, myös muualla kuin koulun tiloissa
- opettajat ja vanhemmat yhdessä kahville
- yläkoululaisten vanhemmille vertaistukea mahdollistavia tapaamisia
- 'kevätmessuille' yläkoulun opettajat luokkiin ja vanhemmille 'tehtäväpolku' luokasta toiseen > opettajat tutuiksi
- oppilaiden ja opettajien osallistuminen vanhempainyhdistystyöhön
- koulun itsearvioinnin tekeminen luokittain: luokan vanhempien keskuudestaan valitsema vanhempi käy läpi vuosittain arvottavien lasten vanhempien (4-5 lasta) kanssa koulun laatimat kysymykset, vastauksista koulun kuraattori laatii yhteenvedon, joka käydään läpi koulussa ja jaetaan vanhemmille
- vanhemmat voivat antaa omaa osaamistaan kouluun mm. omaan alaansa liittyvien kirjelmien tekemisessä tai olla kertomassa mm. omasta työstään tai osaamisalastaan koulussa
- vanhempainyhdistyksen ja rehtorin säännölliset tapaamiset esim. 2 kertaa vuodessa
- vanhempainyhdistyksen edustaja mukaan oppilaskunnan hallitukseen
- ennen vanhempainiltaa luokissa keskustellaan, jätetään luokkaan viestejä vanhemmille, ja viedään terveisiä myös kotiin. Vanhempainillassa voidaan luokissa jättää viesti omalla lapselle (koetaan lapsen läsnäolo). Vanhempainillan jälkeen keskustellaan - mitä sitten, mitä päätettiin, päätösten seuranta

Terveisin
Tuula

Tuula Purhonen
KoKoEspoon hallituksen jäsen,
Juvanpuiston koulun vanhempainyhdistyksen pj.

KoKon uuden hallituksen kokoonpano

2009-04-03T19:44:00.008+03:00

KoKoEspoon uuteen hallitukseen valittiin seuraavat jäsenet. Taustayhdistys on suluissa nimen perässä.

Varsinaiset jäsenet
Tuula Ahola
Hanna Koskinen (Eevay, erityisoppilaiden vanh.yhd.)
Marja Kosomaa (Meritorin koulun vanh.yhd.)
Taru Saraste (Ulmus ry, Jalavapuiston koulu)
Tuula Purhonen (Juvanpuiston koulun vanh.yhd.)
Hanna Laamanen (Himakka ry, Järvenperän koulu)

Varajäsenet
Päivi Törmälä-Rantala (Latokasken koulun vanh. yhd.)
Marianne Nikander (Tiistilän Koti ja koulu yhd.)
Päivi Moisiomäki (Martinkallion koulun vanh.yhd.)
Heidi Sipilä (Westendinpuiston koulun vanh. yhd.)

Puheenjohtajana siis Outi Suortti, Juvanpuiston koulun vanhempainyhdistyksestä.

Hallitus valitsee varapuheenjohtajan ja sihteerin järjestäytymiskokouksessaan, jonka ajankohdasta ilmoitetaan tässä blogissa myöhemmin.

KoKoEspoo sai uuden puheenjohtajan ja hallituksen

2009-03-30T20:31:00.004+03:00

KoKoEspoo ry:n ensimmäinen vuosikokous on takana.

Tilaisuus järjestettiin Auroran alakoulussa Lippajärvellä ja sen aluksi kuultiin koulun 5-luokan tyttöbändin esitys. Koulun rehtori Martti Hellström kertoi koulun pedagogisista ratkaisuista, kuten pariopettajuudesta, jossa tavallista suurempaa opetusryhmää luotsaa kaksi opettajaa. Pariopettajuus mahdollistaa tavallista monipuolisemmat opetusmenetelmät ja opettajalle kollegan tuen opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lapsilla turvallisuus lisääntyy, kun toisen opettajan poissaollessa luokassa on ainakin yksi tuttu aikuinen, vaikka toisen opettajan tilallla olisikin sijainen.

Rehtori Hellström kertoi koulun erityisen tuen ratkaisuista, kuten skidi- ja sinikarhuopetuksesta ja startti- ja ryhmäintegraatioluokista. Koulun erikoisuus on myös TIP- eli turvallisen iltapäivän toiminta, jossa iltapäivätoimintaa tarjotaan edulliseen hintaan kaikille oppilaille luokka-asteesta riippumatta.

Varsinaisessa vuosikokouksessa KoKoEspoo ry sai historiansa toiseksi puheenjohtajaksi Outi Suortin, joka edustaa Juvanpuiston koulun vanhempainyhdistystä. Outi Suortti on espoolaisen vanhempaiyhdistystoiminnan Grand Old Lady, joka on paitsi aktiivinen vanhempi, itsekin kasvatusalan ammattilainen. Outi on Montessori-päiväkodin johtaja ja tekee parhaillaan kasvatustieteen alan väitöskirjaa. Outista KoKoEspoo saa tietävän ja humaanin puheenjohtajan tulevalle toimintakaudelle.

KoKoEspo ry:n lähitulevaisuuden haasteita ovat tapaaminen sivitystoimen johdon kanssa ja kodin ja koulun pelisääntöprojektin huipennus, Ruusutorpan koulussa 22.4 pidettävä paneelikeskustelu.

Onnea koitoksiin uusi hallitus!

Ensimmäinen vuosikokous tulossa

2009-03-11T19:00:00.004+02:00

KoKoEspoon ensimmäisen vuosikokouksen aika on tulossa. Tilaisuus on avoin kaikille jäsenyhdistysten jäsenille. Ohjelmassa bändiesitys, kahvia ja pelisääntö-projektin tulosten alustava esittely. Alla kokouksen asialista.

Lämpimästi tervetuloa!
KoKoEspoo ry/hallitus

VUOSIKOKOUS, KOKOUSKUTSU

Aika Maanantai 30.3.2009 klo 18
Paikka Auroran koulu, ruokasali, Lippajärventie 44

Käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
4. Toimintakertomus ajalta 7.4.2008 – 31.12.2008
5. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus ajalta 7.4.2008 – 31.12.2008
6. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle
7. Hallituksen puheenjohtajan valinta
8. Hallituksen varajäsenten määrän vahvistaminen
9. Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle
10. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta
11. Talousarvion vahvistaminen
12. Toimintasuunnitelman vahvistaminen
13. Tiedotuskanavat
14. Muut kokouskutsussa mainitut asiat

Säästölinjaukset alkavat seljetä

2009-03-10T08:56:00.003+02:00

Valtuuston neuvottelutoimikunta pääsi 9.3 neuvotteluratkaisuun vuoden 2009 talousarvion säästöistä. Säästöjä Espoossa tulee, niin kuin muuallakin. Käyttötalouden puolella sääsätetään 34.7 miljoonaa euroa ja kone- ja kalustoinvestoinneissa 2,5 miljoonaa euroa.

Säästöohjelman yksityiskohdista päätetään lautakunnissa, perusopetuksen osalta siis opetuslautakunnassa. Jo nyt on kuitenkin linjattu, että koulujen tuntiresurseihin ei puututa. Opetuksen taso, tukiopetus ja kerhotoiminta halutaan säilyttää ennallaan. Oppilashuollon ja kouluterveudenhuollon rahoitus ilmoitetaan turvatun. Hienoa! Ratkaisu vastaa KoKoEspoon näkemystä säästöjen kohdentamisessa.

Neuvottelutuloksen tavoite on kaupungin talaouden tasapainottaminen siten, että vakavammilta toimenpiteitä vältytään tulevaisuudessa. Hyvä tavoite.

Kirjasi
Susanna L.

Oikeudenmukaisuus ja leikkaukset

2009-02-26T07:46:00.003+02:00

Teologian tohtori Terho Pursiainen kiteytti eilen YLE Suomen lähetyksessä käytännönläheisesti mitä on oikeudenmukaisuus. Oikedenmukaisuuden ydin on hänen mukaansa siinä, kohtelevatko olosuhteet ja tilanteet oikeudenmukaisesti niitä, jotka ovat kulloinkin heikoimmassa asemassa. Esimerkiksi kuntatalouden leikkauksista hän sanoo, että ne voivat olla oikeudenmukaisia, vaikka kohdistuisivat tärkeisiin ja tarpeellisiin palveluihin, mikäli niillä estetään kuntatalouden romahtaminen. Oikeudenmukaisuuden aikajänne on siis pitkä, eikä oikeudenmukaisuutta voi tarkastella pelkästään toimenpiteen välittömillä seurauksilla.

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen Tytti Solantaus kirjoittaa aamun Hesarissa ja kehottaa painokkaasta taantuman paineissa huolehtimaan paitsi talouselämän toimitojen säilymisestä, myös kasvavien lasten terveen kasvun ja kehityksen edellytyksistä. Nämä molemmat ovat tärkeää pääomaa, joilla rakennamme siltaa huonojen aikojen yli.

Tänää luen rehtori Martti Hellströmin blogista, että koti-Espoossa tulevat koulutoimen leikkaukset merkitsevät palvelutason laskua: ne suunnataan tukiopetukseen, kerhoihin ja jakotunteihin.

Voidaanko tosiaan puhua palvelutasosta, kun leikkaukset kohdistuvat juuri niihin toimintoihin, joiden on tarkoitus pitää reunalla kiikkuvat lapset mukana? Onko tämä todellakin oikeudenmukainen ratkaisu? Onko kaikki muut keinot käytetty ja jokainen mahdollinen säätöjohde jo tutkittu? Millä huolehditaan leikkausten jälkeen putomisvaarassa olevista lapsista? Kurjassa jamassa olevan oppilashuollon avullako?

Osaan esittää vain näitä kysymysiä. Vastauksia minulla ei ikävä kyllä ole. Toivottavasti valitsemamme edustajat valtuustossa osaavat vastata niihin ennen kuin painavat äänestysnappia.

Kirjaili
Susanna
pj. KoKoEspoo ry

Pelisäännöt yhteistyölle

2009-02-12T13:38:00.003+02:00

KoKoEspoon hallitus kokoontui eilen Martinkallion koululla. Martikylän yhtenäinen peruskoulu edustaa jyhkeää, modernia kouluarkkitehtuuria, jossa korkeutta ja valoa riittää. Kiitos Martinkylä kokouspaikan lainasta!

Lähetimme tammikuun puolella kaikille jäsenyhdistyksille "Pelisääntö"-projektiin liittyvän kyselyn. Kyselyllä kartoitetaan vanhempien mielipiteitä kodin ja koulun yhteistyöstä ja sen kehittämisestä.

Iloksemme sähköpostilaatikkoon on kohlahtanut toista sataa vastausta. Espoolaisvanhemmat ovat hienoa ja aktiivista väkeä! KoKon hallitus alkaa nyt talkoilla koostaa ja analysoida kyselytuloksia. Onneksi joukostamme löytyy viisaita ihmisiä, joilla on osaamista tämän(kin) kaltaiseen hommaan.

Rehtorit ovat saaneet omat kyselylomakkeensa tällä viikolla. Toivottavasti mahdollisimman moni rehtori ja koulu jaksaa kiireistään huolimatta vastata kyselyymme.

Vanhempien ja koulujen vastausten perusteella lähdemme työstämään kodin ja koulun yhteistyölle espoolaisten omia, käytännön läheisiä pelisääntöjä, jossa täkälaiset erityispiirteet on huomioitu. Työstäminen on yhteinen prosessi, joka huipentuu 22.4. Ruusutorpan koululla järjestettävään paneeliin. Viimeistään siellä jokaisella on mahdollisuus sanoa sanansa asiaan.

Kirjasi
Susanna, KoKon pj.

Ja taas sitä mennään...

2009-01-30T16:57:00.003+02:00

Espoo siis julkisti odotetun ja pelätyn säästökuurinsa. Peruspalvelut ja sivistystoimi saavat kyytiä. Kaupungin johto peräänkuuluttaa kaikkia talkoisiin - hienoa, jos sillä voidaan estää kuilun reunalla taitelevia lapsia putoamasta.

Jokaiselta toimialalta löytyy varmasti pölyttyneitä nurkkia, huonoja sopimuksia, toimimattomia ratkaisuja ja tyhjäkäyntiä, jota voidaan nyt taantuman nimissä virtaviivaistaa ilman, että kukaan liiemmin kärsii.

Mutta näpit irti tukiopetuksesta, avustajista, sijaisista, koulupsykologeista ja terveydenhoitajista, kuraattoreista....Ne lapset, jotka juuri ja juuri pärjäävät nykyisillä resusseilla ovat vaarassa, vaikka tukipalveluista ei leikattaisi. Taantuma nimittäin koettelee perheitä työttömyydellä ja epävarmuudella, joka ei voi olla näkymättä lasten voinnissa. Talkoita todella tarvitaan, nykyisilläkin resusseilla, sillä odotettavaa on, että yhä useampi lapsi tarvitsee tukea, kun vanhemmat voivat huonosti.

Tulevissa säästöpäätöksissä mitataan yhteisömme ihmisyys ja moraali. Leikataanko niiltä, jotka jo voivat huonosti tai selviävät juuri ja juuri? Vai löydetäänkö vaivoja kaihtamatta vähemmän kivuliaita säätökohteita? Uskalletaanko vaikka korottaa suuren, hyvinvoivan enemmistön kunnallisveroa, jotta turvataan heikoimpien selviytyminen?

Kiinnostavaa ja raadollista katsottavaa.

Ajatteli
Susanna Lehti
KoKon pj.

Hyvä, paha internet-peruskurssi

2009-01-19T20:42:00.002+02:00

Espoon työväenopiston Ihminen ja monikulttuurinen yhteiskunta -tiimi järjestää

Hyvä, paha internet
-Netin ja chatin peruskurssi isille,
äideille ja opettajille-

Ke 4.3.09
Ke 11.3.09
Ke 18.3.09
Klo 18.00-20.30

Nettikiusaaminen? Ihmisvihaajayhteisöt? Ammuskelu- ja rasismivideot? Viime
vuosina internet on nimetty yhdeksi syylliseksi moniin lasten ja nuorten ongelmiin ja selittämättömiin tekoihin. Vanhempien ja opettajien on vaikea ottaa kantaa internetin käyttöön, koska itsellekään ei ole täysin selvää, mikä verkossa tarkkaan ottaen on hyödyllistä
ja mikä haitallista. Tämä kurssi tuo tuon salaperäisen ja arveluttavankin maailman
päivänvaloon ja antaa vanhemmille ja opettajille välineet arvioida itse internetin hyvyyttä ja
pahuutta.

Luennoitsija: Atro Andersson. Kurssimaksu 20,20 e. Kurssinumero 090964. Opetuspaikka Ruusutorpan koulu, Leppävaatankatu 24. Ilmoittautuminen www.espoo.fi/tyovaenopisto tai puh. 09 8165 000. Katso tarkemmat ohjeet.

KoKon talven ajankohtaiset päivämäärät

2009-01-15T13:01:00.002+02:00

KoKoEspoo ry:n talven ja alkukevään tärkeät päivämäärät ovat seuraavat:

ke 11.2. klo 18 Hallituksen kokous Martinkallion koululla (Martinkallio 2)

ke 18.3. klo 18 Hallituksen kokous, paikka auki

ma 30.3. klo 18 Vuosikokous, paikka auki

ke 22.4 klo 18.30 Pelisääntöprojektiin liittyvä paneelikeskustelu Ruusutorpan koululla

Hallituksen kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenyhdistysten jäsenille.

Tervetuloa!

Liikuttamista ja liikuntaa

2009-01-14T09:45:00.005+02:00

Hyvää vuodenalkua kaikille! Toivottavasti se on kouluissa ja perheissä alkanut hyvissä merkeissä. Oma perheemme on loman aikana nauttinut erityisesti luistelemisestä luonnon jäällä. Lippajärven jäätä kiidellessä unohtui arki tehokkaasti. Kaupunkipenskoille se oli elämys!

Jos nyt saisin esittään toiveen, niin se olisi toive ajasta ja rauhasta kaikille lapsiperheille. Nykymeno vaatia malttia, helposti iskee tapahtuma-, harrastus- ja virike-bulimia. Mekin olemme joutuneet pienimuotiseen kolmen lapsen harrastushelvettiin, josta pyristelemme irti hieman laihoin tuloksin. Koulun mielettömän hieno iltapäiväkerho, TIP-toiminta, on auttanut tässä, mukuloilla on iltapäivisin mielekästä ja liikuttavaa ohjelmaa. Oma mottoni tulevalle vuodelle on "vähemmän on enemmän". Toivotaan, että pystyn pitämään siitä kiinni.

Tietyt lasten urheiluharrastukset mitetityttävät minua yhä enemmän. Lasten saaminen liikkeelle ja ulos on aikamme suurimpia haasteita. Suurin osa lapsista liikkuu terveytensä ja kehityksensä kannalta aivan liian vähän. Kun illat kuluvat harrastuksesta toiseen autoillessa ei aikaa yksinkertaisesti jää. Muutama tunti jalkapalloa tai tanssia viikossa ei riitä edes terveysliikunnan minimitasoon. Kuitenkin kuskausrumba kuluttaa perheiltä sen ajan, jolloin voisi vaikka porukalla lenkkeillä, uida tai luistella, mikä nyt kulloinkin on mahdollista. Ja lapsilta pihaleikkiajan. Pihapelit ja leikit kun olisivat terveyden ja ympäristönkin kannalta ihanteellinen tapa liikkua.

Jos lapsi harrastaa kuormittavaa lajia, jossa on viikossa usempi harjoituskerta (ja tällaisia alkavat olla useimmat lajit) tekee se mahdottomaksi yhtään monipuolisemman harrastelemisen. Munat on pakko laittaa yhteen koriin ja keskittyä tiettyyn lajiin. Kun lapsi sitten nuoruusiässä lopettaa (tilastojen mukaan useimmat lopettavat) hän jää tyhjän päälle. Onko nyt sitten hienoa, että on tosi hyvä jääkiekkoilija, muttei oikein osaa mitään muuta?

Itse ajattelen, että jälkikavulleni olisi parasta, jos aikuisikään mennessä olisi kertynyt monipuolisesti erilaisia liikunnallisia taitoja. Niistä olisi sitten mukava valita kulloinkin sopiva laji, jolla pitää itsensä terveenä ja virkeänä myöhemminkin elämässä. Toivon, että voisin välittää mukuloilleni elämäntavan, jossa liikkuminen on osa arkea ja mukavaa yhteistä puuhaa. Lenkillä on samalla nimittäin mukava jutella viikon hyvät ja pahat!

Kirjasi
Susanna

2009-01-11T22:54:00.005+02:00

Syyslukukauden jälkeen jo tuntui, että lasten koulutien turvallisuudesta ei tarvitse huolehtia. Tämä oli varmasti helpotus useille meistä vanhemmista. Syksyn jälkeen lapset osaavat jo valita turvallisimmat tiet, joilla on mahdollisimman vähän liikennettä, ja mieluiten tietysti ne tiet, joilla autot eivät edes saa ajaa, ainakaan vauhdikasta läpiajoa.

Mutta nyt joulukuusta alkaen autoilijat ovat saaneetkin mahdollisuuden käyttää turvallisuuden takia puomeilla katkaistuja läpiajoreittejä, juuri näin pimeimpään vuodenaikaan. Itse törmäsin tähän jo joululomalla kahta koiraa ulkoiluttaessani. Puomein varustetulla, ja selkeästi kävelytie-liikennemerkillä varustetulla kävelytiellä autoilija käytti tätä kesäkelin aikana kiinni olevaa tietä, lyhentääkseen kotimatkaansa muutaman sata metriä. Puomi kun ei enää olekaan kiinni, se on aukaistu apposen auki. Ei ilkivaltaisesti, vaan Espoon teknisen viraston toimesta.

Ainakin täällä Niipperissä kaikki ei-sallittua autoliikennettä estävät ajopuomit on aukaistu. Teknisen viraston paikalliselle omakotiyhdistykselle antaman ilmoituksen mukaan ne myös pidetään auki, koko talven, kunnes MAHDOLLINEN lumenauraustarve loppuu, ja ainakin huhtikuun loppuun! Näin siis lapsemme, jotka syksyn aikana ovat omat turvalliset koulureittinsä löytäneet, kulkevat pimeimmän ajan omaa työmatkaansa oikaisemalla lyhentävien kiireisten autoilijoiden lomassa. Jo ainakin kahdella turvaportein katkaistulla kävelytiellä, Puronportaan ja Isonpurontien kävelytieosuuksilla, läpiajoliikenne näyttäisi olevan jatkuvaa. Autot ajavat nyt taas yli sallitun nopeuden myös pitkää Purolehto/Purometsä –tietä, jolta turvaportti on aukaistu. Turvaportti pystytettiin aikoinaan, koska nopeudet tiellä nousivat jopa 70 km tunnissa huolimatta 30 km rajoituksesta. Tien varrella on kaksi päiväkotia, ja se on yksi tärkeistä koululaisten kulkureiteistä alueen kumpaankin kouluun.

En vain oikein ymmärrä, miksi portit kannatti rakentaa, jos niitä käytetään vain vuoden valoisana aikana. Nyt, pimeyden, tukevan ääniäkin eristävän vaatetuksen, ja sen MAHDOLLISEN lumen kaventamien teiden vuoksi, lasten ja muiden kävelijöiden on vaikeampi havaita ja väistää autoja. Puhumattakaan siitä, että syyslukukaudella puomit oli suljettu, eikä tiellä liikkunut yhtään autoa. Mitä pienempi koululainen, sitä vaikeampi varmaan mieltää, että nyt autoja tuleekin, jopa reipasta vauhtia, läpiajonkin oikeuttavan kiireen vauhdittamana.

Mielestäni puomien rakentaminen oli täyttä tuhlausta, jos niitä pidetään kiinni vain puolet vuodesta. On myös turha totuttaa lapset ensin luottamaan turvalliseen kulkemiseen, jos sitten tietoisesti päästetään autot samalle tielle. Tässä ei voi edes vedota siihen, että liikenne on kielletty. Jos puomi on johonkin tarvittu, tarkoittaa se, että ilman puomia autoilijat ovat tietä jatkuvasti lainvastaisesti käyttäneet. Tie on siis jo todettu käyttäjille vaaralliseksi ilman puomia. Auraustarveko sen tekee siis turvalliseksi taas, eikä puomia tarvita?

Uusi vuosi siis alkaa uuden turhan huolen siivittämänä. Miten teillä, onko lasten koulutie edelleen turvallinen? Ovatko puomit auki vain täällä Pohjois-Espoossa? Laittakaa keskustelupalstalle viestiä, mikäli vastaava huolettaa muualla.

Hyvää Uutta Vuotta 2009, kaikesta huolimatta. Jo huolen purkaminen teille kaikille helpottaa, aina ei pieni ihminen ymmärrä Suuren Kunnan viisautta. Yhdessä ehkä huolikin pienentyy, ja ymmärrys kasvaa!? Tai ainakin voimme yhdessä välittää huoltamme eteenpäin Espoolle, jotta kaikkein tyhmimmiltä päätöksiltä vältyttäisiin.

Pohdiskeli Outi Suortti, KoKoEspoon toinen sihteeri

No news is good news?

2008-12-18T09:10:00.003+02:00

Vanhoina aikoina (kun itse kävin koulua) kodin ja koulun yhteistyön vallitsevana käytäntönä oli periaate "no news is good news", eli koulu otti yhteyttä kotiin vain kun joku oli pahasti pielessä. Nykykoulu on menesteyksellä pyristellyt irti tästä käytännöstä. Monet opettajat panostavat yhteydenpitoon paljon, ja muistavat kertoa myös positiiviset uutiset. Sain itsekin lukea nuorimmaisen reissarista syksyn puolivälissä opettajan kommentit lapsen koulutaitojen kehittymisestä. Tuntui hienolta.

Myös opettaja tarvitsee kannustusta, positiivistä palautetta. Se auttaa jaksamaan ja kehittymään työssä. Opettajan työ on yksinäistä ja opettaja työskentelee usein itsensä ja oman persoonansa varassa, ilman välittömiä työtovereita. Opettaja saa toki palautetta ja tukea omasta työyhteisöstään, mutta vanhempien taholta tullut aito kiitos on tärkeää.

Luokkatoimikunta tai vanhempainyhdistys voi ottaa tietoiseksi tavoitteekseen positiivisen palautteen antamisen oman luokan tai koulun opettajille. Myös yksittäisten vanhempien aito kiitos on arvokasta.

Joulu on siihen mitä sopivinta aikaa!

Ajatteli
Susanna

2008-12-14T20:24:00.003+02:00

KoKoEspoon hallitus kokoontui vuoden viimeiseen tapaamiseen 11.12 Juvanpuiston koululle. Koulusäästöjen vastustamisen jalkoihin jäänyt Pelisääntö-projekti sai uuden aikataulun. Pelisääntö-projektissa luodaan perheiden ja koulujen välille käytännönläheiset kanssakäymisen pelisäännöt, joista toivomme olevan hyötyä yhteistyön edistämisessä ja karikoiden välttämisessä.

Pelisääntö-projektin kyselylomakkeet lähtevät jäsenyhdistyksille ja koulujen rehtoreille tammikuussa. Toivottavasti saamme runsaasti vastauksia. Projektin on tarkoitus huipentua keväällä järjestettävään paneelikeskusteluun, johon pyrimme saamaan viisaita ja vetovoimaisia keskustelijoita.

Hallitus keskusteli myös yhdistyksen tiedotuksesta. Tiedotus Yahoo-keskusteluryhmän kautta ei ole käytännössä onnistunut, koska vain pieni osa jäsenyhdistysten edustajista on sinne kirjautunut. Ilmeisesti kirjautuminen on monelle liian vaativa urakka. Niinpä yhdistyksen tiedotus hoituu toistaiseksi tämän blogin ja sähköpostin kautta.

Blogiin olemme saaneet kiitettävästi kommentteja ja vastavuoroisuutta, toivottottavasti edelleenkin! Esimerkiksi Karvian vanhempien tempaus oli virkistävää luettavaa.

Omien lasten koulussa joulunodotus huipentui lauantaina odotettuun Viisikko-näytelmään. Neljässä vuorossa järjestetyn näytelmän esitykseen osallistui 240 lasta ja kymmeniä aikuisia. Näytelmä tuli katsottua kahdesti (molempin poikien osuudet oli tietysti nähtävä ja he olivat eri miehityksissä), mikä ei ollut yhtään liikaa. Hattua täytyy nostaa koululle ja opettajille tästä ponnistuksesta - joulu ei enää tahdo tulla ilman tätä tärkeää yhteistä hetkeä!

Voimia joulunodotukseen kaikille!

Kirjasi
Susanna Lehti

Aktiivisia vanhempia

2008-12-05T15:32:00.003+02:00

Karvialla tapahtuu uskomattomia asioita. Tuija Koskinen kirjoittaa tämän blogin kommentissaan, että Karvialla vanhemmat ovat tulleet vapaaehtoisina mukaan koulun toimintaan. Vanhempien aktiivisuus heräsi koululla vallitsevasta kasvavasta levottomuudesta. Järjestyshäiriötä ja jälki-istuntoja sateli ja poliisikin vieraili koululla useampaan kertaan.

Koskinen kirjoittaa:
"Me Karvian vanhemmat olemme ottaneet ohjia käsiimme ja menneet koululle. Tarjosimme opettajille yhteistyön kättä tilanteessa, jossa paikallislehden yleisönosastopalsta alkoi täyttyä kahdenlaisista kirjoituksista - vanhemmat, kasvattakaa mukulanne tai kunta, laita yläkoulun asiat kuntoon, koska vika on koulussa."

20 vanhemmasta koostuva rinki on mukana oppitunneilla. Tämä rauhoittaa menoa ja koulu on antanut toiminnasta kiitosta. Samalla vanhemmat tutustuvat koulun arkeen ja molemminpuolinen ymmärrys kasvaa.

Hyvä Karvia!

Kirjasi:
Susanna Lehti, puheenjohtaja, KoKoEspoo ry

Ruusutorpan koulu ja vanhemmat kutsuvat kylään

2008-12-01T10:46:00.004+02:00

KUTSU VANHEMMILLE RTVY AREENAAN

Olemme monikulttuurinen Espoolainen peruskoulu Leppävaarassa. Tavoittenamme on
käynnistää moniarvoinen keskustelu kodin, koulun ja yhteiskunnan kesken, jotta osaltamme
voisimme vaikuttaa siihen että viimeaikaiset ikävät tapahtumat eivät toistuisi.
Ruusutorpan koulun vanhempainyhdistys RTVY ry ja Ruusutorpan koulu järjestävät
yhteistyössä vanhemmuuteen liittyvän paneelikeskustelun. Kutsumme sinut mukaan
seuraamaan paneelia

keskiviikkona 3.12. klo 18.30 alkaen Ruusutorpan koulun ruokasaliin.

Keskustelemaan on kutsuttu mukaan yhteiskunnan eri alojen asiantuntijoita ja Leppävaaran
alueen nuorten elämässä mukana olevia tahoja. Puheenjohtajana toimii Husein Muhammed.

RTVY AREENAN osallistujina ovat
• Ruusutorpan koulu
• Espoon kaupunki, koulupsykologi, kouluterveydenhuolto
• Valtiovallan edustaja / kunnallispäättäjä
• Julkisen sanan neuvosto
• Leppävaaran seurakunta
• Espoon kaupunki, nuorisotoimi

Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä panelisteille.
Tilaisuudessa on lastenhoito järjestetty.
Buffetti on avoinna klo 18.00 alkaen.

Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoita ja tapaamaan toisia vanhempia.
Ruusutorpan koulu Ruusutorpan vanhempainyhdistys RTVY ry

7277 nimeä luovutettiin sivistystoimenjohtajalle

2008-11-24T12:27:00.003+02:00

KoKoEspoon adressi "ei perusopetuksen leikkauksille" luovutettiin tänään sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälälle. Nettiadressin ja vanhempainyhdistysten perinteisesti paperilla keräämän adressin allekirjoitti yhteensä 7277 henkilöä. Samalla luovutettiin kansalaiskeräyksenä saadut koulutarvikkeet. Viemiset saivat sivistystoimessa ystävällisen vastaanoton.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että perusopetuksen säästöjä ei tule, eli tavoite saavutettiin. Kevään kuluessa vahvistetaan kaupungin talouden vakauttamissuunnitelma ja asia voi tulla ajankohtaiseksi uudelleen hyvinkin pian. Mikäli säästöihin silloin joudutaan on ensiarvoisen tärkeää, että koulutoimen säästökohteet valitaan laajapohjaisen arvokeskustelun jälkeen. Rehtoreita, opettajia ja vanhempia on kuultava ennen kohteiden valintaa ja säästöjen seurauksista on uskaltauduttava keskustelemaan avoimesti.

Lämpimät kiitokset adressin allekirjoittajille ja kansalaiskeräykseen osallistuneille. Monen koulun vanhempainyhdistyksen panos nimien keräämisessä oli merkittävä ja ansaitsee tulla tässä erikseen mainituksi. Yhteistyössä on voimaa.

Hyvinvointi ja yhteistyö

2008-11-21T16:00:00.004+02:00

Suomen Unicef julkaisi lapsen oikeuksien päivänä 20.11 suomalaista lapsuutta koskevan tutkimuksen tulokset. Hyvä uutinen oli, että kiusattuja on alakouluissa arvioitua vähemmän. Lapset tiedostavat kiusaamisen ja siihen liittyvät koulun säännöt ja huomaavat yksin jäävät lapset. Kuudesluokkalaiset ovat pääosin tyytyväisiä ja alakoulu onnistuu hyvin tukemaan lasten kasvua.

Huonoja uutisiakin tuli. Jotain ongelmallista ilmeisesti tapahtuu kun lapset siirtyvät alakoulusta yläkouluun. Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki kirjoittaa tutkimustulosten perusteella:

"Yläkouluun siirryttäessä koulukiusatuksi tuleminen lisääntyy, kavereita kaikkoaa. Mitä tapahtuu näinkin hyvinvoivalle alakoululaiselle yläkouluun siirryttäessä? Lapsen, tai ihmisen persoonallisuus voimistuu iän myötä, erilaisuus ehkä korostuu kasvun myötä. Samalla vanhemman ja aikuisen tuki, myös koulun ja kodin yhteydenpito, höllää. Höllätäänkö väärissä kohdissa, tai väärissä asioissa? "

Koko artikkeli löytyy osoitteesta:
http://www.unicef.typepad.com/main/2008/11/jess---hyvä-uutinenkin-on-uutinen.html

Kodin ja koulun yhteistyö kieltämättä vähenee olennaisesti yläkoulussa. Tietoa koulun toiminnasta tulee vähän ja se liikkuu yleisellä tasolla. Vanhemmat ovat pitkälti lapselta saamiensa tietojen varassa, elleivät sitten käy itse aktiivisesti tietoa koulusta vaatimaan. Joskus olen kuullut käytäntöä perusteltavan sillä, että lasten täytyy yläkouluiässä oppia hoitamaan itse asiansa. Ajatuksena lienee, että vanhemmat hoitaisivat kouluun liittyvät asiat lasten puolesta jos saisivat niistä vihiä.

Toisaalta samaan aikaan meidän vanhempien kasvatusote höltyy. Mahdollisesti liikaa. Suomalaisen kasvatuksen kompastuskivi on varhaisen itsenäisen selviämisen yliarvostus. Kun yläkouluun siirtyvä nuorenalku jätetään selviämään ilman aikuisia, on pakko turvautua vertaistukeen, kavereihin. Tosi paikan tullen ei kaveriapu kuitenkaan riitä. Luottamuksen ja turvallisuuden tunteen säilyminen vaatii yhteistä aikaa ja jutunjuurta, teininkin kanssa.

Väitän, että kodin ja koulun yhteistyöllä olisi paljon tehtävissä nuorten hyvinvoinnin ja kasvun edistämisessä. Tämä vaatisi asennemuutosta niin meiltä vanhemmilta kuin kouluistakin. Olisipa kutkuttavaa päästä moista suunnittelmaan sopivassa, multinäkökulmaisessa porukassa!

Susanna Lehti
puheenjohtaja
KoKoEspoo ry

Kansa on puhunut...

2008-11-18T13:21:00.004+02:00

KoKoEspoon perusopetuksen leikkauksia koskeva adressi on ollut nyt auki 13 päivää. 6.252 henkilöä on tähän mennessä ilmoittanut vastustavansa koulusäästöjä. Jäsenyhdistykset ovat keränneet nimiä tilaisuuksissaan.

Tämän lisäksi olemme saaneet mukavasti koulutarvikelahjoituksia. Pelastakaa Lapset ry toimitti kyniä ja kumeja, yksityinen yritys hiirimattoja ja muuta tarpeellista ja monet yksityiset ihmiset lähettivät pieniä paketteja.

Lapin perukoilta, jonne myös lähetimme vetoomuskirjeemme, emme sentään ole saaneet postia. Lappilaiset varmaan ajattelevat, että saa etelän väki pärjätä omillaan. Ja syystä.

Adressi ja koulutarvikkeet luovutetaan sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälälle maanataina 24.11. Viestimme on yksiselitteinen: lasten tulevaisuutta ei leikata!

KoKoEspoo ry kiittää talkoisiin osallistuneita.

Susanna Lehti
puheenjohtaja
KoKoEspoo ry

Pelastakaa lapset ry tulee apuun

2008-11-12T11:44:00.002+02:00

Pelastakaa lapset ry otti yhteyttä KoKoEspooseen. PeLa lahjoittaa Espoon koululaisille kaksi laatikollista välineitä akuuttiin hätään. Hieno ele, lämpimät kiitokset!

Opetuslautakunnan puheenjohtaja kirjoittaa koulusäästöistä

2008-11-11T19:31:00.002+02:00

Espoon opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti kirjoittaa sivuillaan napakkaa tekstiä koulusäästöjen turmiollisuudesta.

Lauslahti kirjoittaa:

Jos raha ei riitä lasten koulukäyntiin, miten se riittää esimerkiksi
museotoimintaan ja uusiin lähikirjastot syrjäyttäviin, kalliisiin
aluekirjastoihin? Esimerkiksi Keski-Espoon kirjasto toteutetaan
elinkaarimallilla, jossa vuokrasopimuksesta ei päästä eroon
kirveelläkään.

Kaiken lisäksi seuraavan vuoden valtion budjetti sisltää 16 miljoonaa euroa
lasten ja nuorten luokkakokojen pienetämiseen. Espoolle tämä tarkoittaa 600 000
- 700 000 euroa lisää valtionosuutta. Miksi raha ei tule koululaisten
hyväksi?
Koko kirjoitus löytyy osoitteesta:
http://www.lauslahti.net/paivakirja.php

Tavara-apua kouluille

2008-11-11T16:04:00.002+02:00

KoKoEspoo ry pyytää kaikkia perusopetuksesta huolta kantavia talkoisiin, kun köyhä Espoo säästää opetusmenoissa.

Auta turvaamaan lasten koulunkäynnin edellytykset, lahjoita kynä, kumi, viivoitin, vihko tai muuta sopivasti postikuoreen mahtuvaa. Postita lahjoituksesi KoKoEspoo ry:lle, toimitamme sen perille. Vähän käytettykin tarvike kelpaa!

Postita litteä lahjasi maanantaihin 17.11 mennessä. Osoitetiedot saat lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kokoespoo at yahoo.com.

Allekirjoita adressi - ei koulusäästöille

2008-11-06T15:32:00.004+02:00

KoKoEspoo ry avasi ardessin, jossa vaaditaan, ettei perusopetukseen suunniteltuja resurssileikkauksia toteuteta. Tuntikehystä ei saa leikata ja avustaja- ja tukiresurssit on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla, huomioon ottaen oppilasmäärän kasvu.

Perusopetus on mielestämme peruspalvelu, johon ei tule kajota. Luokkakokoja ei tule suurentaa vaan paine on päinvastainen. Niitä tulisi opetusministerin linjausten mukaan pienentää. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon resurssit on turvattava ja säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.

Suunnitellut leikkaukset vaarantaisivat oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen, sekä lisäisivät lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä. Opettajien työssäjaksamisen ongelmat todennäköisesti kärjistyisivät.

Allekirjoita adressi osoitteessa:
http://www.adressit.com/ei_perusopetuksen_leikkauksille

Vanhempainliitto: koulu tarvitsee vanhempien tukea

2008-11-04T10:29:00.003+02:00

Suomen Vanhempainliitto julkaisi kannanottonsa "Hyvinvoiva ja turvallinen koulu tarvitsee vanhempien tukea". Vanhempain liitto vaatii mm. kodin ja koulun välisen tiedottamisen tehostamista. Vanhempien osallisuuden vahvistaminen kouluyhteisössä edellyttää toimivaa ja oikein ajoitettua tiedotusta. Tällä hetkellä tieto saavuttaa liiton mukaan vanhemmat usein sattumanvaraisesti tai liian myöhään. Vanhempien kanssa tulee käydä aktiivista keskustelua ja eri toimijoiden vastuualueet kaipaavat selkiyttämistä.

Myös vanhempien on oltava aktiivisia. Vanhempainliiton mukaan yhteistyössä on kyse siitä, että kunnat ja koulut antavat vanhemmille tilaa, mutta myös siitä, että vanhemmat itse ottavat paikkansa aktiivisina toimijoina ja aloitteen tekijöinä.

Vastuu vanhempien osallisuudesta lepää nyt liikaa yksittäisen koulun ja rehtorin harteilla. Kannaoton mukaan vanhemmilla ei ole selkeitä vaikuttamisen väyliä ja yhteistyökanavia. Kuntien ja vanhempin tuleekin sopia yhteisistä rakenteista ja käynnistää yhteistyö.

Vanhempainliiton mukaan terveellinen ja turvallinen koulu ja laadukas oppiminen on rakennettava kasvatuskumppanuuden varaan. Aikuisten yhteisenä velvollisuutena on taata lapsille kasvu- ja koulurauha.

Kannanotto kokonaisuudessaan löytyy täältä:
http://www.ecredo.fi/svl/data/liitteet/edustajiston_kannanotto_28102008.pdf

Turvallinen iltapäivä kaikille lapsille?

2008-10-31T12:39:00.003+02:00

Turvallisen iltapäivän kokeiluhanke, eli TIP on meneillään Lippajärveläisessä Auroran koulussa nyt toista vuotta. TIP-hankkeen idea on, että kaikille alakoulun oppilaille tarjotaan turvallista ja virikkeellistä iltapäivätoimintaa koulun tiloissa. TIPin puitteissa lapset saavat välipalan, osallistuvat valintansa mukaan ohjattuun tai vapaaseen toimintaan ja käyvät kerhoissa. Jotkut lapset käyvät kotona syömässä ja tulevat sitten kerhoihin. TIPiin osallistuu noin kolmannes koulun lapsista, kerhotoimintaan vielä useampi.

Koulupäivän päättyessä lapset siirtyvät Kotipesään, jossa TIP-ohjaajat ottavat heidät vastaan. Lapset jakaantuvat oman valintansa mukaan eri pajoihin, joissa ulkoillaan, liikutaan, askarrellaan, leikitään tai vain levätään. Levolle ja hiljaisille puuhille on pyhitetty oma paikkansa, Rauhala, josta onkin tullut monelle lapselle tärkeä hektisen koulupäivän jälkeen.

Välipalan jälkeen on TIPissa kerhojen vuoro. Kerhoja on toiminnan puitteissa parikymmentä, osa maksuttomia ja osa maksullisia. Esimerkiksi bändi-, teatteri- ja monet liikuntakerhot ovat maksuttomia. Maksullisia ovat esimerkiksi Espoon kuvataidekoulun järjestämä kuviskerho, englanninkerho tai karatekerho.

Iltapäivähoito TIPissä on edullista. 1 - 2 luokkalaisten hoito maksaa 60 euroa ja vanhempien lasten 20 euroa kuussa. Kun maksuun voi tarvittaessa saada alennusta, ei yksikään lapsi toivottavasti jää toiminnan ulkopuolelle sen hinnan takia.

Mikä TIPissä on hienoa? Omat 8- ja 10-vuotiaat poikani osallistuvat TIP-toimintaan neljänä päivänä viikossa. On mielettömän hienoa, että äitinä tiedän lasten olevan tallessa ja mukana kivassa toiminnassa. Molemmat osallistuvat kerhoihin, mikä vapauttaa iltoja uuvuttavilta harrastuskuskauksilta.

TIP on myös elävä inkluusio-laboratorio. Mikä sitten on inkluusio? Inkluusiolla tarkoitan tässä sitä, että oma kehitysvammainen neljäsluokkalaiseni on täysillä mukana TIPissä vammastaan huolimatta. Avustajapalvelut pelaavat. Toiminta sopii siis kaikenlaisille lapsille!

Toivotaan, ettei TIP jää kokeiluksi, vaan toiminta leviää muihinkin espoolaisiin kouluihin. Lasten turvallinen iltapäivä on mieletön edistysaskel huolenpitovajeesta kärsivään maailmaamme. Uusi opetuslautakunta on tässä ratkaisevassa asemassa.

Kirjoitti
Susanna Lehti

KoKoEspoo lähetti päättäjille kannanottonsa

2008-10-23T09:30:00.006+03:00

KoKoEspoo ry Tiedote 23.10.2008

Perusopetuksen resursseja ei pidä leikata

Espoon kaupungin talousarvioesityksessä vuodelle 2009 esitetään perusopetuksen tuntikehykseen 2%:n leikkausta. Samalla esitetään avustajien määrän vähentämistä.

Espoon Suomenkielinen opetuslautakunta on esittänyt talousarvioesitykseen lisäyksiä, joilla kyseiset leikkaukset torjutaan. KoKoEspoo ry tukee opetuslautakunnan esitystä ja vaatii, ettei perusopetuksen toimintaedellytyksiin ja resursseihin kohdisteta mitään leikkaustoimia.

Opetuksen laatu tulee säilyttää ja koulujen toimintaedellytykset turvata. Koulujen tulee saada opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen työrauha. Tiuhaan toistuvat leikkausuhat vievät pohjan pitkäjännitteiseltä kehittämiseltä.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää yleisopetuksen kehittämiseen. Kohtuulliset ryhmäkoot ja toimiva oppilashuolto takaavat, että opettajat eivät uuvu vaan voivat keskittyä opetustyöhön. Kehittyneet opetusmenetelmät ja tarvittaessa hyvin suunnittelut erityisen tuen järjestelyt takaavat, että jokainen oppilas voidaan huomioida yksilönä. Tämä torjuu syrjäytymistä, vähentää tarvetta erityisluokkasiirtoihin ja mahdollistaa oppilaiden erilaisten lahjakkuuksien huomioimisen opetuksessa.

KoKoEspoo ry on valmis osallistumaan opetuksen kehittämiseen ja tuomaan siihen vanhempien ja perheiden arjen näkökulmaa, joka ei virkamiesvetoisessa kehittämisessä tule aina riittävästi huomioiduksi.

Lisätiedot:
Susanna Lehti
puheenjohtaja
susanna.lehti at kolumbus.fi
050 5755 961 040

Tuula Ahola
varapuheenjohtaja
tuula.ahola at aa-elektroniikka.fi
040 7063 533

Arjen haaste

2008-10-21T17:13:00.005+03:00

Lasten ja nuorten hyvinvointia pohditaan paraikaa monesta eri näkökulmasta. Mielenterveyshoitoon ja koulujen oppilashuoltoon tarvittaisiin lisäpanostusta, koulujen luokkakoot ovat syynissä ja lastensuojelussa olisi korjattavaa. Tärkeitä juttuja kaikki. Oma näkökulmani hyvinvoinnin tukemiseen on arkisempi: haluaisin tavoittaa mahdollisimman laajan joukon lapsia ja heidän perheitään ja vaikuttaa pienillä viilauksilla yhteisen arjen sujumiseen.

Koska syöminen on lähellä sydäntäni aloittaisin ruokailusta. Yhteisellä aterialla on vuosituhantiset, ihmiskunnan historian aamuun ulottuvat juuret yhteisön arvojen ja turvallisuudentunteen välittäjänä. Yhteisellä aterialla perhe paitsi huolehtii ravitsemuksestaan myös jakaa päivän ilot, surut ja kokemukset. Ei ole väliä, syödäänkö einesmaksalaatikkoa vai alusta asti kokattua ateriaa. Lopputulos on sama: olemme yhdessä.

Yhä useammassa perheessä yhteinen ateria on muuttunut harvinaiseksi herkuksi. Ateria-ajan syövät ylityöt, harrastukset ja yleinen kiire. Olemme antaneet periksi: aikaa ei ole, kaikki rientävät tahoillaan, ei onnistu...

Haluaisin heittää haasteen eri tahoille, jotka toimivat lasten ja nuorten kanssa: Rauhoitetaan aika arkipäivisin viiden ja kuuden välillä kaikelta mahdolliselta touhulta! Silloin syö, jos ehtii, suurin osa suomalaisista perheistä. Antakaa meille siihen mahdollisuus!

Siis - urheiluseuran junioripäällikkö, seurakunnan lapsi- ja nuorisotyövastaava, partion lippukunnanjohtaja... - juuri sinä. Sijoita lasten ja nuorten harrastukset iltapäivään, joka on monelle lapselle yksinäinen ja virikkeetön aika. Silloin vanhemmat ovat töissä ja lapset kaipavat ohjattua toimintaa ja aikusen turvaa. Harrastus iltapäivällä vapauttaa perheitä iltojen kuljetusrumbalta. Jollei tämä millään onnistu ajoita toiminta alkamaan vasta klo 18. Jotta saisimme nauttia ruokapöydässä toistemme seurasta - ja syömisestä.

Susanna Lehti

Vanhempien osallisuus on haaste kouluille

2008-10-15T12:16:00.005+03:00

Stakes ja Suomen Vanhempainliitto ovat tutkineet vanhempainyhdistysten ja huoltajien osallisuutta koulun oppilashuollon kehittämisestä. Tuoreen raportin mukaan vanhempainyhdistyksillä on halua osallistua koulun toiminnan kehittämiseen ja kouluhyvinvoinnin tulemiseen, mutta monissa yhdistyksissä ei tiedetä miten osallistua.

Kaikki koulut eivät ole erityisen innostuneita ottamaan vanhempia mukaan kehittämistyöhön. Vanhenpainyhdistysten rooli nähdään lähinnä varainhankkijana ja tempausten järjestäjänä. Koulujen välillä on tässä suuria eroja ja alakoulut mahdollistavat yhteistyötä hieman paremmin kuin yläkoulut. Raportin mukaan vallalla on yhä vanhankantainen ajatus, jossa kodin ja koulun perustehtävät nähdään toisistaan erillisinä. Yhteistyötä pidetään tärkeänä, mutta se painottuu yksilötasoiseen toimintaan ja jää koulun tasolla ulkokehälle.

Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti vanhempainyhdistysten osallisuutta kouluterveydenhuollon toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Valtaosa yhdistyksistä arvioi, että vanhemmat ovat tyytyväisiä kouluterveydenhuoltoon ja sitä arvostettiin. Yksikään vanhempainyhdistys ei kuitenkaan osallistunut terveydenhuollon suunnitteluun ja vanhempien tiedot terveydenhuollosta olivat hataria. Vanhempin käytännön mahdollisuuksia osallistua lapsensa terveytarkastukseen pidettiin heikkoina mm. sen takia, että tieto niistä tuli viime hetkessä tai vasta jälkikäteen. Myös oppilashuolto ja sen henkilökunta olivat vanhemmille vieraita. Vanhempien mahdollisuuksia osallistua oppilahuollon kehittämiseen pidettiin heikkoina, koska tietoa siitä, miten palvelut toimivat ei ollut saatavissa riittävästi.

Koulujen vanhempainyhdistykset voisivat raportin mukaan olla kotien aktiivisia edustajia silloin, kun oppilashuoltopalveluja ja kouluterveydenhuoltoa kehitetään ja arvioidaan. Aktiisesti toimivat vanhempainyhdistykset tuntevat oman kouluyhteisönsä hyvinvointitarpeet ja osaisivat kotien näkökulmasta arvioida millaista tukea kouluyhteisö ja lapset tarvitsevat.

Tutkimuksen mukaan vanhempien ja heidän yhdistystensä tulisi saada yksityiskohtaisempaa tietoa koulun ja sen oppilashuoltopalveluiden tavoitteista, voimavaroista ja kouluhyvinvoinnin haasteista.

Lue lisää: http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R29-2008-VERKKO.pdf

Vanhemmat voivat vaikuttaa lasten sosiaaliseen kasvuun

2008-10-07T08:07:00.000+03:00

Lasten kasvattaminen sosiaalisiksi olisi Suomessakin tärkeää, kirjoittaa Tia
Kotkas tänään Hesarissa (Mielipide). Kotkas kertoo, miten tanskalaisissa
kouluissa lapsen hyvinvointi on koko perheen, päiväkodin tai koulun ja kaikkien
vanhempien yhteinen projekti. Tanskalainen lapsi kutsuu syntymäpäiväjuhliinsa koko luokan tai ainakin kaikki tytöt tai pojat. Iltapäivähoitoa on koululla neljännen luokan loppuun asti ja maan tapa on, että luokan vanhemmat järjestävät aktiivisesti
vapaamuotoisia tapaamisia. Autin mukaan tanskalaislapset viihtyvät koulussa - toisin kuin suomalaiset, jotka Pisa-menestyksestä huolimatta potevat viihtymättömyyttä.

Olisiko meillä Suomessa tästä jotain oppimista? Miltähän tuntuu olla luokalla se lapsi, jota kukaan ei koskaan kutsu juhliinsa? Entä millaisen mallin tämä antaa yhtesisöllisyyden merkityksestä ja kaikkien huomioimisesta niille, jotka tulevat kutsutuiksi? Puhumme lapsille siitä, miten jokainen on tärkeä, mutta teot kertovat päinvastaista.
Tässä helposti toteutettava idea mille tahansa luokkatoimikunnalle tai vanhempainyhdistykselle yhteisöllisyyden vahvistamiseksi kouluyhteisössä: päätetään yhdessä, että synttärijuhliin kutsutaan jatkossa koko luokka tai kaikki tytöt tai pojat. Huolehditaan, ettei kenekään syrjäytymiskierre ala ainakaan synttäreistä!
Susanna Lehti

Espoo julkaisi huoltajakyselyn tulokset

2008-10-06T10:59:00.000+03:00

Espoo julkaisi huoltajakyseluyn tulokset. Keväällä 2008 Avoin Espoo -sivuille avattiin huoltajakysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa vanhempien toiveita ja tarpeita yhteistyöstä siinä elämänvaiheessa, kun lapsi siirtyy päiväkodista esiopetukseen ja edelleen kouluun. Kyselyyn vastasi 211 espoolaista huoltajaa. Vastaukset on nyt analysoitu. Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hankkeen yhteydessä tehdyn kyselyn tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että vanhemmat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä yhteistyöhön. Tästä huolimatta lähes kaikki vastaajat toivoivat yhteistyötä enemmän.

Suuri osa vanhemmista on sitä mieltä, että päävastuu lapsen kasvattamisesta on kodilla. Kuitenkin kasvatuskumppanuutta ja arvostavaa vuorovaikutusta kaivataan lisää. He kaipaavat yhteisiä pelisääntöjä sekä sitoutumista niihin. Vastauksissa nousi esiin myös toive ns. koko kylä kasvattaa -periaatteelle.

Pelkkä koulun/ päiväkodin toiminnasta tiedottaminen ei tämän päivän vanhemmille riitä, vaan he kaipaavat keskustelua lapsestaan sekä kodin kasvatusarvoista. Henkilökohtaiset tapaamiset ja päivittäiset kohtaamiset ovat vanhemmille varsin tärkeitä. Vanhemmat kokevat ongelmallisena, että päiväkodin päivittäiset tapaamiset loppuvat kun lapsi siirtyy koulun esiopetukseen. Koulussa olevien lasten vanhemmat kaipaavat enemmän tapaamisia oman opettajan kanssa sekä pitävät 15 minuutin ns. vanhempainvarttia liian lyhyenä aikana keskustelulle lapsen kasvatuksesta, kehityksestä ja oppimisesta.

Vanhempia kiinnostaa yhteistyö sitä enemmän mitä lähemmäksi se tulee omaa lasta ja omaa perhettä. Oman ryhmän tai oman luokan vanhempainillat kiinnostavat vanhempia selvästi enemmän kuin koko päiväkodin tai koulun yhteiset illat. Vapaamuotoiset tapahtumat ovat vanhempien keskuudessa myös suosittuja. Mieluisimpana yhteistyön muotona ovatkin henkilökohtaiset tapaamiset sekä puhelinkeskustelut. Myös perinteistä reissuvihkoa pidetään sähköpostia ja tekstiviestittelyä parempana yhteydenpidon muotona.

Hankkeen aikana on myös kokeiltu uudenlaisia vanhempieniltojen ja -tapaamisten toteuttamismalleja, joissa tarjoutuu mahdollisuus oman lapsen ympärillä toimivien aikuisten väliseen entistä parempaan vuorovaikutukseen.

Lisätietoja: Sari-Nina Kaidesoja, projektipäällikkö p. (09) 8164 0198Sanna Nieminen, terveydenhoidon projektikoordinaattori, p. (09) 8168 2246Laura Kirves, opetustoimen projektikoordinaattori, p. (09) 8162 4911

Lähde: www.espoo.fi

Ministeri lupaa lain oppilashuollosta

2008-10-05T17:13:00.000+03:00

Hesari kirjoittaa sunnutaina 5.10 kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon alennustilasta. Monessa kunnassa kouluterveydenhuollon resurssit on ajettu alas, eivätkä ne taida missään Suomen kunnassa olla Stakesin suositusten tasolla. Espoossa tilanne ei ole pahimmasta päästä, mutta korjattavaa on täälläkin.

Opetusministeri Sarkomaa kertoo, että kunnille tullaan lailla määrittelemään velvoite hoitaa oppilashuolto kuntoon. Muutoksen kustannukset ovat arviolta 250 miljoonaa. Koska kunnilla ei ole varaa uudistukseen on siihen tarkoitus ohjata valtion tukea.

Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon toimivuuden parantaminen auttaa myös opettajia. Kun ne ovat kunnossa, opettaja ei jää yksin huonosti voivien lasten kanssa ja voi keskittyä opettamiseen.

Susanna Lehti